Kulttuuritien reittialueen kirkkoja

Kulttuuritien reittialueen kirkkoja

Loviisan kirkko

Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 1
Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 2

Loviisan kirkko
Brandensteininkatu 2, 07900 Loviisa

Loviisan vuonna 1865 valmistunut uusgoottilainen kirkko ei jää huomaamatta, sillä se sijaitsee Loviisan keskustan pääväylän Mannerheiminkadun vieressä ja kirkon 54 metriä korkea torni näkyy kauas ympäristöön.

Uusgoottista tyylisuuntaa edustava punatiilikirkko rakennettiin 1862-1865 välisenä aikana ruotsalaissyntyisen arkkitehti Georg Theodor Chiewitzin (1815-1862) suunnitelmien mukaan edellisen puukirkon tuhouduttua kaupungin palossa vuonna 1855. Tulipalosta pelastettiin irtaimistoa, joka on edelleen esillä uudessa kirkossa. Näitä ovat mm. vanha alttaritaulu ja krusifiksi, kello ja sakastin messinkikruunu.

Uusgotiikan tyylitaituriksi kehittynyt Chiewitz muutti Tukholmasta Turkuun v. 1851 ja kohosi nopeasti maamme merkittävimmäksi 1850-luvun ja 60-luvun alun arkkitehdiksi. Useiden kirkkojen, teollisten rakennusten ja asemakaavojen suunnittelun rinnalla hän piirsi Loviisan 1850-luvun suurpalon jälkeisen uudelleenrakentamisen tärkeimmistä rakennuksista myös kaupungin Raatihuoneen
sekä ent. Hotelli Seurahuoneen suojellun talon.

Korkean holvikaaren alle sijoittuvan alttarin keskiosan täyttää Loviisaan hankittu vaikuttava kipsitoisinto kuuluisan tanskalaisen kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsenin (1770-1844) suurikokoisesta Kööpenhaminan Tuomiokirkon Kristus-patsaasta. Se kuljetettiin Loviisaan kaupungin silloisen rikkaimman porvarin, konsuli Alfred Björksténin Helios-purjelaivalla lokakuussa 1865.

Loviisan kirkko on avoinna kesäisin, ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Kirkkoon mahtuu noin 1000 henkilöä ja sen edustalla on pysäköintialue.

Ruotsinpyhtään kirkko

Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 3
Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 4
Kuva: Peak Press

Ruotsinpyhtään kirkko
Ruukintie 11, 07970 Ruotsinpyhtää

Ruotsinpyhtään kunta perustettiin Ruotsin Venäjää vastaan käynnistämän Hattujen sodan jälkeen niistä Pyhtään pitäjän Ruotsille jääneistä osista, jotka jäivät Kymijoen Ahvenkosken jokihaaran länsipuolelle Turun rauhassa vuonna 1743. Kunta liitettiin osaksi Loviisan kaupunkia vuonna 2010.

Jumalanpalveluksia pidettiin ennen kirkon valmistumista pitäjän suurimmissa taloissa. Rahat kirkon rakentamiseen hankittiin kahdella valtakunnallisella kolehdilla ja kirkko rakennettiin vuosina 1770-1771 pitäjän suurimman keskuksen, Strömforsin rautaruukin yhteyteen.

Tämä 8-kulmainen puukirkko ruukin etelälaidalla on maamme vanhin keskeiskirkko. Sen suunnitteli yliluutnantti, ritari Olof Glansenstjerna ja rakennusmestarina toimi Nils Gimberg.

Kirkolla ei ole erillistä kellotapulia, vaan kirkonkellot sijoitettiin rakennuksen keskeltä kohoavaan pikkutorniin eli lanterniin. Alun perin kirkko oli tervanmusta. Nykyisen vaalean värityksensä se sai vuonna 1898 toteutetussa peruskorjauksessa. Samalla kirkon ulkoasua muutettiin uusgoottilaisilla tyylielementeillä mm. ikkunoita korottamalla.

Korjauksen yhteydessä kirkkoon tilattiin taidemaalari Helene Schjerfbeckiltä suurikokoinen alttaritaulu Ylösnousemus kahden aiemman, tekijätiedoiltaan tuntemattomiksi jääneiden alttarimaalauksien tilalle. Schjerfbeckin vaikean sairauden takia häntä auttoi alttaritaulun taustan maalaamisessa taiteilijakollega Maria Wiik. Teos on Schjerfbeckin ainoa alttarimaalaus. Myös aiemmat alttarimaalaukset ovat kirkossa yhä esillä. Kirkkoon voi tutustua kesäisin Suomen tiekirkkojen aukioloaikoina.

Pyhtään kirkko

Pyhtään kirkko
Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 5
J.A. Liljedal: Öinen maisema Pyhtään kirkolta, öljyväri 1856 Kuva: Suomen kansallismuseo

Pyhtään kirkko
Harjuntie 11, 49270  Pyhtää

Pyhälle Henrikille omistettu keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Kymijoen Pyhtään suuhaaran ja vanhan Turku-Viipuri -maantien risteyskohdassa. Kirkko valmistui maamme katolisella keskiajalla noin vuonna 1460.

Vanhin tieto Pyhtään itsenäisestä seurakunnasta ja varhaisemmasta kirkosta on jo vuodelta 1380.

Nykyinen kirkkorakennus on säilynyt 560 vuoden ajan lähes alkuperäisessä asussaan muistuttaen useita muita keskiaikaisia harmaakivikirkkojamme. Keskiaikaisen perinteen mukaan kirkon länsipääty on runsaammin koristeltu kuin itäpääty. Sitä hallitsee suuri ristisommitelma, jonka ympärillä on lukuisia koristekomeroita ja nauhoja sekä nelilehtikuvioita.

Ikkunoiden säilyneet runsasmuotoiset tiilisauvastot ja pielimuuraukset ovat esimerkkejä pohjoismaisen myöhäisgotiikan hienostuneesta ja maassamme harvinaisesta muotokielestä. Kirkon runkohuoneen ulkomitat ovat noin 27,5 x 16,5 metriä, ja korkeus päätyseinän huippuun on yli 25 metriä.

Myöhempiä muutoksia ovat ainoastaan asehuoneen muuttaminen 1600-luvulla hautakappeliksi ja vuonna 1907 tehtyjen korjaustöiden yhteydessä kirkon pohjoisseinälle rakennetut tukipilarit sekä sakaristoon tehty ulko-ovi.

Kellotapuli rakennettiin 1820-luvulla. Adventtina 1998 kirkko sai uudet 21-äänikertaiset urut, jotka on valmistanut Urkurakentamo Veikko Virtanen Espoosta.

Kirkkosalia koristavat suurikokoiset seinä- ja kattomaalaukset ja hautausvaakunat. Kirkon kuorissa on 1200-luvulle ajoitettu, Pyhää Henrikiä esittävä puuveistos. Siinä juhla-asuinen piispa Henrik istuu polkien hänet surmannutta talonpoika Lallia jalkoihinsa.

Alttarikaapin kolme veistosta ovat 1400-luvun lopulta, ja ”Pernajan mestarin”, saksalaisen puuseppä Lorentz Habermanin tekemä saarnatuoli vuodelta 1653. Alttarilaitteen neljä veistosta kirkko sai lahjoituksena valtaneuvos Lorenz Creutzilta 1600-luvulla, ja urkulehterin etupinnan apostolisarjan on maalannut loviisalainen Anders Gustaf Thietz 1806-07.

Seurakunnan tilaisuuksien lisäksi Pyhtään kirkko tarjoaa oivalliset puitteet ohjelmallisille tapahtumille. Kesäisin kirkko palvelee kävijöitään myös tiekirkkona.

Elimäen kirkko

Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 6

Elimäen kirkko
Vanhamaantie 16, 47200 Elimäki

Elimäen kirkko valmistui alun perin suorakaiteen muotoiseksi vuonna 1638 ja laajennettiin pohja-alaltaan ristikirkoksi 1678. Se on Suomen vanhin toiminnassa oleva puinen ristikirkko. Myös kirkon sisustus on poikkeuksellisen arvokas. Kirkon laajennustöitä johti taustaltaan tuntemattomaksi jäänyt rakennusmestari Petter Loman.

Mahdollisesti jo 1500-luvulla maalatun alttaritaulun sekä sitä ympäröivän alttarilaitteen lahjoitti Elimäeltä Ruotsiin muuttanut Peippolan rälssikartanon omistanut Casper Wrede jo vuonna 1632. Taidokkaasti koristeltu saarnatuoli on Pernajan mestarina tunnetun saksalaisen puuseppä Lorentz Habermanin tekemä 1650-luvulta. Hän työsti saarnatuolit myös Pernajan ja Pyhtään kirkkoihin ollessaan Pernajassa syntyneen maaherra ja valtaneuvos Lorentz Creutzin palveluksessa.

Elimäen kirkossa on myös maassamme harvinainen barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666.

Kirkkosalin seiniä ovat koristaneet viipurilaisen muotokuva- ja kirkkomaalari Valentin Betgen mustavalkoiset maalaukset vuodelta 1679. Maalauksia paljastui kirkkoon 1700-luvun lopulla rakennettujen istuinlehtereiden kohdilta niiden purkutöiden aikana 1960-luvulla. Siihen saakka maalausten uskottiin tuhoutuneen.

Nykyisen vaalean harmaan seinävärityksensä kirkko sai vasta 1800-luvun lopulla. Siihen saakka kirkon ulkoseinissä käytettiin tavanomaista punamultamaalia. Vaakasuuntainen ulkovuoraus on peräisin 1870-luvulla tehdystä korjauksesta.

Elimäen kirkossa on 600 istuinpaikkaa ja hiljattain uusitut urut. Äänentoisto induktiosilmukan kautta.

Kellotapulin on rakentanut Aatami Juhonpoika Marttila vuosina 1795-1797. Tapulissa on kaksi kelloa, joista toinen on vuodelta 1685 ja toinen on uudelleenvalettu vuonna 1764. Kirkkomaan kiviaita on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Kirkkotarhassa on mm. kartanoiden omistajien, pappien ja kanttoreiden hautoja sekä Talvi- ja Jatkosodan sankarihauta-alue.

Sankaripatsaan on suunnitellut 1950-luvun alkuvuosina kuvanveistäjä Aimo Tukiainen (1917-1996).

Iitin kirkko

Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 7
Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 8
Kuva: Hasa Tuomisaari

Iitin kirkko
Iitintie 846, 47520 Iitti

Iitin nykyinen punaseinäinen puukirkko on Iitin toinen kirkko ja se valmistui vuonna 1693. Rakennusmestarina toimi Taavi Juhonpoika ja lasimestarina Eerikki Eerikinpoika. Kirkko on tasavarsinen ristikirkko, jonka mallina lienee ollut Tukholman Katariinan kirkko. Kirkon vesikatto edustaa hollantilaista tyyliä, jonka erikoispiirteenä on alalappeiden kohdalta ulospäin taittuva korkea aumakatto.

Punaisen seinävärinsä kirkko lienee saanut 1800-luvun alussa. Perusteellinen korjaus suoritettiin vuosina 1913-14 arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla. Silloin kirkkoa nostettiin metrin verran ylemmäksi, sen alle rakennettiin uusi kivijalka ja puupaanut korvattiin betonipaanuilla. Samalla alttariseinälle hankittiin lasimaalaukset Italiasta.

Alttaritaulu, saarnatuoli ja urut

Jeesuksen ristiinnaulitsemista esittävän alttaritaulun on maalannut Ikaalisissa syntynyt ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä Düsseldorfissa ja Pariisiissa opiskellut Felix Frang (1862-1932). Hän maalasi vuosina 1895-1928 alttaritauluja yhteensä 19 kirkkoon ja kappeliin.

Iitin alttaritaulu valmistui vuonna 1917, ja se korvasi Ruotsissa syntyneen itseoppineen maalarimestari Carl Peter Elfströmin (1774 – n.1839) kirkon ensimmäiseksi alttaritauluksi vuonna 1830 maalaaman Ylösnousemus-teoksen, joka palautettiin konservoituna kirkon sivuseinälle v. 2018. Elfströmin maalaamat Jeesuksen ja apostolien kuvat koristavat myös kirkon urkulehterin seinää.

Saarnatuolin on rakentanut puuseppä Jacob Nygren v. 1833. Sen ovat lahjoittaneet kirkkoon Iitin seurakuntalaiset. Saarnatuolin jalustassa on seuraava teksti: ”Tämän temppelin kaunistus, jossa Herran Sanaa joka Juhla ja Sunnuntai päivä saarnataan on lahjoitettu Maakansan Tiloin Herras miehiltä ja talon Isänniltä koko Maakansasta Wuolenkoskesta ja Kymikunnasta vuonna 1833.” 

Nykyiset urut vuodelta 2001 ovat tyylikopio vuonna 1884 Zachariassenin urkutehtaan rakentamista mekaanisista uruista. Kaikki olemassa ollut alkuperäinen materiaali säilytettiin samalla kun äänikertojen määrää lisättiin 25:een. Uudessakaupungissa toiminut Jens Zachariassenin (1839-1902) urkutehdas rakensi maamme kirkkoihin 110 korkealaatuista kirkkourkua vuodesta 1865 alkaen.
Yhä käytössä olevista Zachariassenin uruista suurimmat ovat Loviisan kirkossa.

Iitin kirkon äänentoistolaitteet uusittiin vuonna 2017 ja samalla kirkon keskiosaan lisättiin induktiosilmukka. Kirkossa on n. 900 istuinpaikkaa, ja urkujen lisäksi käytössä on myös piano. Nykyiset kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut iittiläinen Sanna Taimisto.

Jaalan kirkko

Jaalan kirkko

Jaalan kirkko
Jaalantie 140, 47710 Jaala

Arkkitehti August Bomanin suunnittelema Jaalan kappelisurakunnan korkeatorninen puukirkko on valmistunut v. 1878. Rakennustyöstä vastasivat hausjärveläinen Karl Gustaf Kajander ja Karl Källman.

Kirkko on länsitornillinen pitkäkirkko, jossa on korostetut lyhyet poikkisakarat. Kirkko edustaa lähinnä uusgoottilaista tyylisuuntaa. Siinä on myös nikkarityylin piirteitä.

Alttaritaulu on vuodelta 1885 ja sen on maalannut Sigfrid August Keinänen (1841-1914). Kristuksen mallina toimi kapellimestari Robert Kajanus.

Ensimmäiset urut olivat Ruthin urkutehtaalta Lahdesta vuodelta 1906. Nykyiset urut ovat 21-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1973.

Kirkon kellotapulissa on kaksi kelloa. Pienempi messinkinen kello on valettu Pietarissa 1878. Suurempi kello on Lokomon valmistama vuodelta 1956.

Istumapaikkoja Jaalan kirkossa on 465. Vuosien 1935-36 suuressa korjauksessa kirkon itäpäätyyn rakennettiin tiilinen rapattu seurakuntasali. Kirkossa on piano ja äänentoisto induktiosilmukalla. Nykyaikaisella keittiöllä varustettuun seurakuntasaliin mahtuu 70 henkilöä. 

Kuusankosken kirkko

Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 9
Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 10

Kuusankosken kirkko
Valtakatu 24, 45700 Kuusankoski

Kuusankosken kirkko on rakennettu keskelle kaupunkia. Kirkkosalissa on 1250 istumapaikkaa. Lisäksi sivuparvella on 100 istumapaikkaa, joista ei ole näköyhteyttä kirkkosaliin.

Korkealle kohoava katto antaa tilaa ajatuksille. Ja kirkon erinomainen akustiikka ja hyvät 45-äänikertaiset urut luovat hyvät puitteet myös konserteille ja muille esityksille.

Kirkon on suunnitellut arkkitehti Armas Lindgren (1874-1929). Kirkko valmistui suunnittelijansa kuolinvuonna 1929 ja sai Lindgrenin suunnittelupöydällä paljon vaikutteita eri aikakausien kirkko-arkkitehtuurista. Suuresti arvostettu Lindgren toimi mm. Alvar Aallon opettajana vuodesta 1916 alkaen, ja Aalto työskenteli hänen suunnittelutoimistossaan Helsingissä.

Kubistisesti tyylitellyn Kuusankosken kirkon alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalannut Marraskuun ryhmään kuulunut taidemaalari Alvar Cawén (1886-1935), ja sivuikkunoiden lasimaalaukset ovat Antti Salmenlinnan käsialaa.

Kastekappelin kastemalja on kuvanveistäjä Gunnar Finnen (1886-1952) suunnittelema.

Kirkkosalissa on käytössä flyygeli ja äänentoisto induktiosilmukalla sekä kirkon sisäisellä radiolähetys- yhteydellä 99 MHz. Kirkon alakerrassa on seurakuntasali 25 henkilölle. Tilassa on piano ja keittiö.

Anjalan kirkko

Anjalan kirkko

Anjalan kirkko
Anjalantie 2, 46910 Anjala

Anjalan yli 260-vuotias puinen ristikirkko sijaitsee Kouvolassa entisen Anjalan kunnan kirkonkylässä. Kirkko rakennettiin vuosina 1755-1756 ja se korvasi vuonna 1693 rakennetun huonoon kuntoon päässeen aiemman kirkon.

Kirkon kaikki seinät suippenevat sisälle päin. Sen sijainti Ruotsin ja Venäjän välisen 1700-luvun rajajoen lähellä johti Kustaa III:n sodan viimeisenä kesänä 1790 siihen, että kirkko vaurioitui pahoin ja sen kellotapuli tuhottiin kokonaan venäläisten vastahyökkäyksessä.

Sen jälkeen kirkon sisäosat saivat uusklassisen ilmeen, ja uuden alttaritaulun Jeesus Getsemanessa maalasi v. 1796 hovimaalari Carl Gustaf Ecksten Tukholmasta. Kellotapuli valmistui myös v. 1796.

Anjalan kirkkoa kutsuttiin alkuaikoina Sofian kirkoksi Ruotsin prinsessan Sofia Albertinan mukaan. Kuningas Adolf Fredrik kävi Loviisan ja Kymijoen rajaseudun tarkastuskierroksellaan myös Anjalassa v. 1752 antaen henkilökohtaisena lahjanaan kirkkopihan suojaksi valurautaisen Kuninkaanportin.

Anjalan kirkon koristelussa on useita esimerkkejä pietistisen kristinuskon kuvasymboleista, sillä niitä lahjoitti kirkon koristeiksi Rabbe Gottlieb Wrede, joka oli pietistisen uskon tunnettu vaalija.

Aluksi pietistit kritisoivat valtaa pitävää kirkkoa ja teologista eliittiä sekä muistuttivat kristittyjä jatkuvan parannuksen tekemiseen. Sittemmin kritiikki jäi kokonaan pois, mutta seurakuntalaisia muistutettiin kuvallisilla symboleilla, millainen uskon pitää olla, jotta se on elävää.

Ts. pietistiset kuvasymbolit kannustavat oikeaan uskoon. Yksi kehotus elävään uskoon on kaiverrettu Anjalan kirkon saarnatuoliin, jossa on kuva elävästä ja kuolleesta oksasta. Niiden viesti on, että kristityn tulee kantaa hedelmää, olla elävä ja kiinnittyä Kristus-puuhun eli seurakuntaan, eikä olla kuin kuollut oksa. Pietismi vaikutti voimakkaasti herätysliikkeisiin myös Suomessa.

Pietistisiä symboleita ovat myös siivekkäät palavat sydämet saarnatuolin ja Kuninkaanportin päällä. Kouvolalaisen tohtori Johanna Vuolaston väitöstutkimuksen mukaan sydämellä oli pietismissä useita merkityksiä: sillä kuvattiin kristityn ihmisen sielua, ja kun siihen on lisätty tulen liekki, sydän palaa rakkaudesta Jeesukseen. Sydämen oheen liitetty aortta ilmentää puolestaan Jumala-yhteyden voimakkuutta.

Myös kirja ja karitsa ovat tyypillisiä pietismin aatteen symboleja. Anjalan kirkon saarnatuoliin ja alttarin yläpuolella olevaan veistokseen on kuvattu avoin kirja. Pietisteille se edustaa palamatonta sielua, jota voidaan koetella tulessa, mutta se ei pala.

Kirkon kattokruunut on saatu lahjoituksina 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urut kirkkoon hankittiin v. 1915, ja nykyiset urut 1977. Kirkko on kunnostettu vuosina 1967 ja 2005, jolloin se liitettiin vesi- ja viemäriverkostoon ja pääsisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin wc-tilat.

Anjalan suositussa hääkirkossa on 450 istumapaikkaa. Urkujen lisäksi kirkossa on sähköpiano.

Inkeroisten kirkko

Kulttuuritien reittialueen kirkkoja 11

Inkeroisten kirkko
Majurintie 1, 46900 Inkeroinen

Vahvasti 1900-luvun alun jugend-arkkitehtuuria edustava Inkeroisten Tehtaankirkko rakennettiin Ankkapurhan kosken itärannan tehdasyhteisön keskelle vuosina 1909-1910. Kirkon rakentamisen rahoittivat Inkeroisten kartonkitehtaan omistajat tehtaan työntekijöiden ja Inkeroisten alueen muun väestön käyttöön. Pyhättö on pohja-alaltaan ns. pitkäkirkko, jossa on noin 350 istuinpaikkaa.

Jykevän kauniin kivikirkon suunnitteli Tampereella pääosan elämäntyöstään tehnyt arkkitehti Birger Federley (1874-1935). Kirkon alttariseinällä on nykyisin myös taidemaalari Veikko Vionojan suunnittelemat värikkäät ikkunalasit sekä kuvanveistäjä Viljo Savikurjen tekemä pronssinen krusifiksi.

Sippolan kunnan papisto toimitti kirkon alkuvuosina jumalanpalvelukset. Ja vuoden 1999 alussa Tehtaankirkon seurakunta liitettiin Anjalankosken seurakuntaan. Kouvolan laajan kuntaliitoksen seurauksena Anjalankosken seurakunta on kuulunut vuodesta 2009 Kouvolan seurakuntayhtymään.