Ruotsinpyhtään kirkko

Ruotsinpyhtään kirkko

Ruotsinpyhtään kirkko
Ruukintie 11, 07970 Ruotsinpyhtää

Avoinna
Kirkkoon voi tutustua kesäisin Suomen tiekirkkojen aukioloaikoina
Ruotsinpyhtään kirkko

Ruotsinpyhtään kunta perustettiin Ruotsin Venäjää vastaan käynnistämän Hattujen sodan jälkeen niistä Pyhtään pitäjän Ruotsille jääneistä osista, jotka jäivät Kymijoen Ahvenkosken jokihaaran länsipuolelle Turun rauhassa vuonna 1743. Kunta liitettiin osaksi Loviisan kaupunkia vuonna 2010.

Jumalanpalveluksia pidettiin ennen kirkon valmistumista pitäjän suurimmissa taloissa. Rahat kirkon rakentamiseen hankittiin kahdella valtakunnallisella kolehdilla ja kirkko rakennettiin vuosina 1770-1771 pitäjän suurimman keskuksen, Strömforsin rautaruukin yhteyteen.

Tapana oli että pappilan ja ruukinpatruunan talojen väki istui jumalanpalveluksissa eturivissä, ja heidän takanaan ruukin sepät, miilunpolttajat ja muut arvostetut työläiset. Muu työväki istui kirkon perällä tai parvilla. Tätä käytäntöä noudatettiin lähes 150 vuoden ajan.

Tämä 8-kulmainen puukirkko ruukin etelälaidalla on maamme vanhin keskeiskirkko. Sen suunnitteli yliluutnantti, ritari Olof Glansenstjerna ja rakennusmestarina toimi Nils Gimberg.

Kirkolla ei ole erillistä kellotapulia, vaan kirkonkellot sijoitettiin rakennuksen keskeltä kohoavaan pikkutorniin eli lanterniin. Alun perin kirkko oli tervanmusta. Nykyisen vaalean värityksensä se sai vuonna 1898 toteutetussa peruskorjauksessa. Samalla kirkon ulkoasua muutettiin uusgoottilaisilla tyylielementeillä mm. ikkunoita korottamalla.

Korjauksen yhteydessä kirkkoon tilattiin taidemaalari Helene Schjerfbeckiltä suurikokoinen alttaritaulu Ylösnousemus kahden aiemman, tekijätiedoiltaan tuntemattomiksi jääneiden alttarimaalauksien tilalle. Schjerfbeckin vaikean sairauden takia häntä auttoi alttaritaulun taustan maalaamisessa taiteilija-kollega Maria Wiik. Teos on Schjerfbeckin ainoa alttarimaalaus. Myös aiemmat alttarimaalaukset ovat kirkossa yhä esillä.