Luontokohteet

Luontokohteet

Kuinka luontokohteissa toimitaan?

Luonnon kunnioittaminen, liikkuminen, leiriytyminen, tulenteko ja roskaton retkeily – kun näitä koskevat säännöt ovat hallussa, olet valmis retkelle.

  1. Kunnioita luontoa – älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä.
  2. Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat.
  3. Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä.
  4. Tee tulet virallisille tulentekopaikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.
  5. Älä roskaa.

Käytännön ohjeita

  • Kunnioita luontoa ja pidä lemmikit kytkettynä.
  • Tarkkaile eläimiä ja niiden poikasia riittävän kaukaa. Esimerkiksi saimaannorppa, samoin kuin muut eläimet, kaipaavat pesimärauhaa ja omaa tilaa muinakin aikoina.
  • Ota huomioon myös kasvit. Kasvien tallautuminen valokuvatessa on ongelma monissa paikoissa. Suojelualueilla ei saa poimia kasveja. Suurimmassa osassa Metsähallituksen hallinnoimia alueita marjastus ja sienestys on sallittua, mutta joillakin suojelualueilla voi olla rajoituksia. Luonnonpuistoissa marjastus ja sienestys ovat aina kiellettyjä, ja kansallispuistojen järjestyssäännöissä voi olla rajoituksia.
  • Ole vastuullinen luonnosta sosiaalisen median kanavissa ja verkossa. Varmista, että jakamasi GPS-jäljet ja sosiaalisen median sisällöt noudattavat suojelualueen sääntöjä.
  • Varmista etukäteen, että droonien ja muiden pienlentolaitteiden lennättäminen on retkikohteessasi sallittua.
  • Kivikasojen tekeminen vahingoittaa luontoa ja kulttuuria. Esimerkiksi Lapin tuntureilla matkailijoiden kasaamat kivet vahingoittavat tunturien luonnollisia, roudan tekemiä kuviomaita ja muuttavat luonnonmaisemaa. Samoin muinaisjäännökset ovat uhattuina.

Lisätietoja luonnon kunnioittamisesta: https://www.luontoon.fi/retkietiketti

Merkityt luontopolut, lintutornit, kiipeily- ja näköalakalliot

Loviisan luontokohteet

Ehrensvärdin luontopolku (2 km)

Loviisan maalinnoitusten alue

Rosenin ja Ungernin maalinnoitusten ääreltä lähtevä kaunis Ehrensvärdin polku on myös historialtaan mielenkiintoinen. Kahden kilometrin mittaisella polulla voit ihastella luontoa ja samalla tutustua polun varren infotauluista alueen historian ja maalinnoitusten rakentamisen eri vaiheisiin. Polun lähtöpisteet ovat Urheilutieltä tai Ungernin linnoitukselta.

Myllyharjun luontopolku (n. 2,3 km) ja Kukkukiven näkötorni

Antinkyläntie 12, 07920 Loviisa
Loviisan nähtävyyksiin kuuluu myös ”Suomen kaunein näkötorni” Myllyharjulla. Valuraudasta rakennettu ja punaiseksi maalattu jugendtyylinen Kukkukiven näkötorni valmistui 1906 ja se sijaitsee 1,5 kilometrin päässä Loviisan kirkolta. Kävelypolku alkaa Loviisan kirkon naapurissa sijaitsevan Bongan linnan kohdalta. Jo polun alussa voi ihailla vanhaa tuulimyllyä.

Kukkukivelle voi patikoida myös Loviisan alakaupungista. Lyhin kävelymatka on Plagenin uimarannan tenniskenttien kohdalta.

Torni rakennettiin alunperin Loviisan kylpylävieraita varten. Sinne kävely ja maisemien ihailu olivat osa kylpylävieraiden hoito-ohjelmaa. Tornin ylätasanne kohoaa 49 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuonna 2012 tornille tehtiin kattava peruskunnostus.

Loviisan Myllyhar­ju muodostui Pohjolan viimeisimmän jää­kau­den sulamisvaiheen lopulla. 1700-luvun puolivälin aikoihin paljaaksi hakatut harjun ylimmät osuudet täyttyivät tuulimyllyistä, joiden toiminta kukoisti tapulikauppasataman oikeudet saaneessa Loviisassa.

Harjulta avautuneita näkymiä alkoivat käydä ihailemassa 1800-luvun jälkipuolella myös Loviisan kylpylän kansainväliset vieraat. Heitä kuljetettiin 1. maailmansodan syttymiseen saakka Loviisasta laivaretkille ihailemaan lisäksi Kymijoen vapaana virranneen Ahvenkosken kuohuja Ruotsinpyhtäälle.

Myllyharjun nähtävyyksiin kuuluu myös ”Suomen kaunein näkötorni”. Valuraudasta rakennettu ja punaiseksi maalattu jugendtyylinen Kukkukiven näkötorni valmistui 1906 ja se sijaitsee 1,5 kilometrin päässä Loviisan kirkolta. Kävelypolku alkaa Loviisan kirkon naapurissa sijaitsevan Bongan linnan kohdalta.Jo polun alussa voi ihailla vanhaa tuulimyllyä.

Arkkitehti K. Hjeltin suunnittelemasta näkötornista avautuu harjun puuston kasvusta huolimatta kaunis maisema Loviisanlahdelle. Torni rakennettiin alun perin Loviisan kylpylävieraita varten. Sinne kävely ja maisemien ihailu olivat osa kylpylävieraiden hoito-ohjelmaa. Tornin ylätasanne kohoaa 49 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuonna 2012 tornille tehtiin kattava peruskunnostus.

Vuon­na 2016 har­jun suosittu luonto- ja maisemapolku nimettiin Lau­lu­rei­tik­si, kun polun istuinpen­kkeihin kiinnitettiin metallilaatoille painettuja tunnettujen suomen- ja ruotsinkielisten laulujen runosanoituksia, ja jo­kai­nen penkki sai omat lau­lun­säkeensä. Tänä ke­sä­nä Lau­lu­rei­tis­tä on tarkoitus tehdä soi­va harjupolku, kun sen penk­keihin asen­ne­ttavan QR-koo­din avul­la mobiililaitteilta voidaan avata polun jokaisen penkin laulusanoituksen esitys.

Rei­tin ensimmäisen penkin sanoitukseksi Myllyharjun pohjoispäähän valittiin J.L. Runebergin kirjoittaman ”Maam­me – Vårt land” -runon sanat, ja seu­raa­van pen­kin runosanoituksena on tra­di­ti­o­naa­li­nen ”Folk­vi­sa”.

luontokohteet kukkukiven nakotorni
Kukkukiven näkötorni, Loviisan Myllyharju
luontokohteet Myllyharjun kuntoportaat kuvaaja Shasmine Bruce
Myllyharjun kuntoportaat kuvaaja Shasmine Bruce

Boulognen lehdon luonnonsuojelualue

Kukkukivelle voi patikoida myös Loviisan alakaupungista. Lyhin kävelyreitti alkaa Plagenin uimarannan viereisten tenniskenttien läheltä. Hienon luonnonmiljöön muodostava Boulognen lehto sijaitsee tenniskenttiä ympäröivän Tamminiemen puiston ja Myllyharjun eteläosan välissä. Runsaslajiseen ja reheväkasvuiseen lehtoon voi helposti tutustua alueen läpi kulkevalta pääpolulta.

Lehdon puusto koostuu mm. jaloista lehtipuista, tammista, saarneista ja vaahteroista, mutta rauhoitetulla alueella kasvaa myös kookkaita mäntyjä. Lehto rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi v. 1995 kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on säilyttää alue luonnonmukaisesti hoidettavana.

Laulureitin alkupäästä lähestyen Boulognen lehdossa sijaitsee Myllyharjun viimeinen runosanoituksen sisältävä istuinpenkki. Sen lauluksi valikoitui kansanlaulun ”Ploc­ka vill jag skogs­viol” (Tahtoisin poimia metsäorvokin) sanat.
Todettakoon vielä, että joihinkin Loviisan keskustan puis­tojen penk­ke­ihin on kiinnitetty luettavaksi ja ääneen lausuttavaksi rak­kaus­ru­no­ja. Lo­vii­sanlahden ran­nan kä­ve­ly­tien penk­kei­hin on puolestaan tulossa me­ri­ai­hei­sia ru­no­ja.

Haruddenin luonnonsuojelualue (n. 6 ha)

Haruddintie 43, 07940 Loviisa

Luonnontilainen Haruddin metsä sijaitsee lähes Laivasillan venesataman vastapäätä Loviisanlahden itärannalla. Alueella voidaan ihailla mm. yli 200-vuotiaita kilpikaarnaisia jättiläismäntyjä. Useiden eri lintulajien täyttämässä metsässä sienilajeja tunteva samoilija voi puolestaan etsiä alueen poluilla kulkien luonnontilaisten vanhojen metsien indikaattorilajeja, kuten kangaskuuhaarakkaa ja rusokääpää. Alue on vanhan metsän monimuotoisuuden säilyttäneenä kohteena poikkeuksellisen arvokas.

Kukuljärven vaellusreitti (8 km),

Puistokuja 1, Ruotsinpyhtää

Merkitylle reitille voi suunnata Strömforsin ruukista tai Ruotsinpyhtään urheilukentän laidalta. Vaellus vie patikoijan huikeiden maisemien ja korkeuserojen halki moniin erilaisiin luontotyyppeihin. Kymijoen rannalta noustaan korkeille kallioille, joilta voi nähdä kauempana näkyvälle merelle, kunnes ylhäältä laskeudutaan Kukuljärven erämaamaisemaan.

Kymijoen rannassa on grillilaavu ja Kukuljärven rannalla taukolaavu, wc ja uimaranta. Reitti on osittain vaikeakulkuinen, joten se ei sovi liikuntarajoitteisille. Vahvapohjaiset kengät ovat kallioisilla rinteillä hyödyksi. Parissa jyrkässä kohdassa kulkijoiden apuna on köydet. Aina joskus reitillä voi myös nähdä myrkyttömiä rantakäärmeitä. Varmuuden vuoksi myös kyypakkaus mukaan.

Huuhkajavuoren ja Haukkakallion ulkokiipeilyseinämät

Huuhkajavuorentie 165, 07970 Ruotsinpyhtää

Näillä molemmilla Loviisan Ruotsinpyhtään kiipeilykallioilla voi harrastaa niin sanottua sport-kiipeilyä valmiiksi pultatuilla reiteillä ja perinteistä trädi-kiipeilyä, missä kiipeilijä edetessään asettaa itse välivarmistukset kallion halkeamiin. Molempien kallioiden kiipeilyreitit sopivat sekä aloittelijoille että kokeneillekin harrastajille. Vaikeusasteeltaan erilaisia kiipeilyreittejä näillä kallioilla on yhteensä noin 250.

Kiipeily vaatii harrastajiltaan tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia, erityisesti käsi- ja sormivoimia ja keskivartalon hallintaa – sekä kylmäpäistä harkintakykyä ja asianmukaisia varusteita kiipeilytilanteissa. Ennen ulkokiipeilyn aloittamista on syytä käydä ohjatusti testaamassa lajin soveltuvuutta itselle oman asuinpaikan lähellä olevassa sisäkiipeilytilassa.

Huuhkajavuori sijaitsee Kulttuuritien maantiereitiltä erkaantuvan Huuhkajavuorentien päässä Kukuljärven vaellusreitin varrella, noin kahden kilometrin päässä Strömforsin ruukkialueesta. Reittien grade vaihtelee vaikeusasteiden 5 ja 7a+ välillä. Seinä on paikoitellen haastava. Osaa yläankkureista on mahdollista käyttää yläköysikiipeilyyn.

Lähin uimaranta, laavu ja tulisija ovat Kukuljärvellä. Alkujaan Huuhkajavuorta ja sen lähialuetta käytettiin maastohiihto- ja laskettelukeskuksena, jonka hiihtohissillä varustetulla n. 140 metrin pituisella rinteellä järjestettiin 1950-luvun alkupuolella jopa pujottelun SM-kilpailut.

Haukkakallio sijaitsee noin 3 kilometriä etelämpänä lähempänä E-18 moottoritietä. Sen pitkällä seinämällä on noin 150 kiipeilylinjaa. Osa on ”luomuna” kiivettäviä halkeamareittejä ja osa köysikiinnityspulteilla varustettuja otereittejä. Reittien vaikeusaste vaihtelee 4 ja 7c+ välillä, ja päivänkierron mukaan valittavana on aurinkoisia ja varjoisia nousupaikkoja. Molempia kiipeilyn alueita ylläpitää Kotkan Kiipeilyseura ry. Se järjestää kiipeilykursseja Kotkan-Haminan alueella säännöllisin väliajoin.

Kiipeilijöiden suosima lähin uimapaikka on Loviisan Särkijärven eteläpään laadukas hiekkaranta.

Kouvolan luontokohteet

Luontokohteet 1
Teutjärven lintutorni, Kouvolan Hämeenkylä. Kuva: Lassi Kujala 
luontokohteet Kukuljarven vaellusreitti kota kymijoella
Kukuljärven vaellusreitti, kota Kymijoella

Teutjärven lintutorni, Kouvolan Hämeenkylä

Hämeenkyläntie, 07990 Kouvola

Länsi-Kymen Kulttuuritien reittiväylällä sijaitsevan Loviisan Ruotsinkylän itäreunalta käännytään kaakkoon Hämeenkyläntielle. Noin 1,4 km:n pituisen ajomatkan kohdalle tien viereen on tehty levennys lintutornin kävijöiden P-paikaksi. Tornille viitoitettu polku alkaa P-alueelta ja seurailee ensin pellon reunaa. Loppumatka kävellään järvenrannan metsän läpi osin pitkospuupolkua pitkin.

Teutjärvi on matala, suurehko ja rehevä eteläsuomalainen järvi Kouvolan ja Loviisan kaupunkien rajalla. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöalueen alaosaan ja on kooltaan 443 hehtaaria. Teutjärven keskisyvyys on vain 1,4 metriä ja sen valuma-alueen koko on noin 205 neliökilometriä. Järven pesimälintuja ovat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, ruisrääkkä ja pensastasku. Muita Teutjärvellä säännöllisesti pesineitä harvinaisia lajeja ovat olleet mm. pikkuhuitti, luhtahuitti ja liejukana.

Kuovinkallio ja Ahvion kosket, Kouvola

Kuovinkalliontie, 46950 Ahvion kylä

Kymijoen Ahvion koskialueen yläpuolisen virran mutkasta kohoavalta mahtavalta Kuovinkalliolta avautuu retkeilijöille ja melojille ”kuusamolainen erämaamaisema”. Huimat näkymät tarjoava kallio sijaitsee Etelä-Kouvolan Ahvion kylän jokirannassa. Sen viereen rakennetulla taukopaikalla on tulisija, 30 hengen katos, pöytäryhmä, kompostoiva wc, puuliiteri ja laituri.

Kuovinkallio on melojille viimeinen rantautumispaikka ennen Kymijoen haarautumista itäiseen Kotkan uomaan ja läntiseen Hirvikosken haaraan kohti Pyhtäätä ja Ruotsinpyhtäätä. Muutaman sadan metrin päässä taukopaikalta joki laajenee Osolahdeksi, jonka jälkeen alkavat 1,2 km pituiset vapaana virtaavat kosket.

Ne kuuluvat Keski-Kymen erityiskalastuslupa-alueeseen ja ovat perhokalastajien lempipaikkoja. Kalliota ympäröivät metsät ovat puolestaan mieluisia marjastajille ja sienestäjille. Taukopaikan katoksessa voi myös yöpyä. Ahviontieltä erkaantuva, tieviitaalla merkitty Kuovinkalliontie mahdollistaa autoillekin perillepääsyn jokirantaan taukopaikan viereen.

luontokohteet Seikkailuviikarin koskenlaskuretket, Kymijoen Ahvionkoski, Kouvola
Seikkailuviikari Oy:n vauhdikas koskenlaskuretki Kymijoen kevättulvan ”korkean veden” aikaan.
luontokohteet seikkailuviikari oy kanoottiretki
Seikkailuviikari Oy:n kanoottiretkeilijöitä Kymijoen Ahvionkoskilla

Anjalan Kirkkovuoren ja Känkkäränmäen luontopolut Ankkapurhan kulttuuripuiston reuna-alueilla

Anjalantie 2, 46910 Kouvola Ankkapurhantie 15, 46910 Kouvola

Kirkkovuoren luontopolku (n. 1 km) kohoaa korkealle Kymijoen yläpuolelle Anjalan kirkon viereisellä maantien suuntaisella kalliolla ja sen takamaastossa. Autoille sopivat pysäköintipaikat löydät 1700-luvulla rakennetun Anjalan puukirkon vierestä ja siitä 100 metrin päässä kumpareen takana sijaitsevan Sihvakan uimalammen P-alueelta.

Luontopolun Kymijoen puoleiselta runalta avautuu hienoja näkymiä Anjalan kartanon historialliselle ranta-alueelle ja Ankkapurhan kosken alapuoliselle Koskenalusjärvelle. Polun varressa sijaitsee myös Anjalan kartanon 1600-luvulla perustaneen Wreden suvun sukuhautausmaa.

Känkkärän luontopolku (2,3 km) johtaa Anjalan Nuorisokeskuksen pihapiirin pohjoispuolisen Kymijoen rantakallion alueelle.
Polulta avautuvat nähtäväksi vastarannan vanhan teollisuuskylän tehdasrakennukset sekä Ankkapurhan kosken voimalaitos ja patorakennelmat vaikuttavalla tavalla. Kymijoen virtaus on kallioisen metsäpolun kohdalla vaarallisen voimakas, joten joki ei sovellu uimapaikaksi. Polun varressa on levähdyspaikkoja ja laavu.

Alakylän luontopolku Korian silloilta Kouvolan Alakylään

Lähtöpiste, P-paikat ja bussipysäkki siltojen vieressä. Läntinen Ratatie 286, 45610 Koria
Kymijoen itärantaa seurailevan polun varren jyrkillä rantatörmillä näkyy hyvin sulamisvesien kovertamat syvät urat, ”raviinit”. Polku ylittää myös luonnontilassa säilyneen Pyteränojan. Sen vesi on melko sameaa savisen rantatörmän vuoksi. Maasto on pääosin helppokulkuista. Kosteikkojen yli kävellään pitkospuilla ja syvimmän raviinin sillan jyrkälle seinämälle on rakennettu kaiteilla varustetut puuportaat.
Arvokkain raviinialue on rauhoitettu metsäalue on säästetty hakkuilta. Rinteillä ja lehtopainanteissa kasvaa mm. sudenmarjoja, mustakonnanmarjoja ja ketunleipiä. Jokirannassa viihtyy paikoin myös Kymenlaakson maakuntakukka kurjenmiekka.
Nuotiopaikalla ja polttopuilla varustettu laavu sijaitsee noin kilometrin päässä Korian silloilta.

luontokohteet mustila
Mustilan kävelypolku
luontokohteet alakylan laavu
Alakylän luontopolun laavu

Arboretum Mustilan kävelyreitit, Kouvolan Elimäki

Mustilantie 57, 47200 Elimäki Puh. 05 377 6678 www.mustila.fi

Vuonna 1902 perustetun maamme vanhimman ja suurimman arboretumin kävelytiet ja polut risteilevät tiheästi puiston kaikissa osissa. Vuodesta 1984 lähtien Arboretum Mustilaa on hoitanut ja ylläpitänyt Mustilan kotikunnassäätiö. Säätiön aikana koetoiminta on jatkunut vahvasti ja Arboretum on avattu yleisölle julkiseksi retkikohteeksi. Viime vuoden valtakunnallisessa äänestyksessä Mustilan arboretum valittiin Valtakunnalliseksi Vuoden Retkeilykohteeksi 2019!

Arboretum on auki normaalisti ja pikkutaimimyynnissä on runsas valikoima puiden ja pensaiden alkuja. Kesäkuun alussa puistokahvila laajoine terasseineen siirtyy normaaliin toimintaan koronaan liittyvät turvajärjestelyt huomioiden. Arboretumin laajassa satumetsässä on helppo säilyttää turvavälit!

Mustilan maaston monipuoliset kasvupaikat sopivat hyvin monenlaisille kasveille. Elimäen alue kuuluu menestymisvyöhykkeeseen III, mutta pienilmastoltaan Arboretum kuuluu kuitenkin suurelta osin II-vyöhykkeeseen. Toukokuun lopun lämpimät päivät ovat avanneet aikaisimpien atsaleoiden ja ensimmäisten alppiruusujen kukintoja. Ja sään lämmettyä kuningasatsaleojen kanssa kukkivat myös magnoliat, tuomipihlajat ja kirsikat yhtä aikaa!

Yleisöopastukset järjestetään kesäkuussa turvajärjestelyt huomioiden. Ensimmäinen opaskierros järjestetään keskiviikkona 3.6. klo 18:00 ja seuraavat su 7.6. klo 18, ke 10.6. klo 18 ja su 14.6. klo 18.

 

luontokohteet Arboretum Mustilan puistokartta
Arboretum Mustilan puistokartta

Pioneerimetsän luontopolku (2,7 km) Kouvolan Korialla

Pioneeritie 1, 45610 Koria

Pioneeripuiston laaja metsäalue sijaitsee Korian entisen pioneeripataljoonan vanhojen rakennusten ja Vuoden 2019 Asuntomessujen rakennusten pohjoispuolella Kymijoen länsirannalla.

Alueella on esteettömiä leveitä kävelyteitä ja vaikeampikulkuisia metsäpolkuja. Suurin osa alueesta sisältyy Natura 2000 -verkostoon. Kierroksen voi tehdä molempiin suuntiin. Metsän ja Ahkojan kautta jokirantaan kiertäen edetään ensin pohjoiseen, kunnes saavutaan Ahkojan varteen.

Ahkojan puron vaikuttava lehtometsä on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta. Kymijoen rantaan puron solinan ääreltä saavuttaessa voi valita leveän rantaväylän tai rannasta hieman kauempana sijaitsevan kuusivaltaisen metsäpolun. Kävellessä voi nähdä monia lintu- ja nisäkäslajeja ja jokirannassa myös taitavia perhokalastajia. Kymijoen virtaus on Pioneeripuiston kohdalla niin voimakasta, että se ei sovellu uimapaikaksi.

Niivermäen luontopolku Kauppakeskus Veturin naapurissa

Kytöahontie 2, 45720 Kuusankoski

Vuonna 2014 perustetun Niivermäen luonnonsuojelualueen 2 km:n luontopolku vie kävijät maastoon,

jossa on jyrkkiä rapakivikallioita sekä monipuolinen eläin- ja kasvilajisto.
Metsä on saanut vanhentua ja lahota rauhassa 1950-luvun hakkuiden jälkeen. Pääasiassa metsä on komeaa kuusikkoa, ja mutkittelevan luonnonpuron varrella kasvaa runsas saniaiskorpi. Muutamia jaloja lehtipuitakin Niivermäen alueelta löytyy.
Polun varten pystytetyissä opastauluisssa kerrotaan alueen luonnosta. Lisäksi tauluissa on lapsille suunnattuja metsäluontoon perehdyttäviä tehtäviä, oppaanaan Kaarne-korppi. Kouvolan kaupungin kotisivuilta voi tulostaa Kaarnen bongauskortin sekä opasvihkosen.

luontokohteet niivermäki
Kävelytie Niivermäen luontopolun alkuun
luontokohteet niivermaki
Niivermäen luontopolun opastustaulu, Kouvola

Maailmanperintökohde Verlan Metsätietopolku (2 km)

Verlantie 295, 47850 Verla Puh. 020 415 2170

UPM metsäammattilaisten tekemän noin kahden kilometrin pituisen metsätietopolun varrella Verlan kosken lähialueella voi nähdä suomalaisen metsän kiertokulun ja kasvun eri vaiheet sekä metsäluonnolle tärkeitä elinympäristöjä. Polulla retkeilijä voi tutustua kauniiden järvinäkymien ohessa mm. reheviin kuusikkoihin, vanhojen mäntyjen kallioalueisiin ja luonnontilaisena säilytettyyn vanhaan metsään. Polun varressa on 12 opastetauluin esiteltyä reittietappia.

UPM:n tuotteiden perusraaka-aine on uusiutuva ja kierrätettävä puu. Yhtiö on sitoutunut metsänhoito- ja metsänkäsittelymenetelmiin, jotka ovat kansainvälisesti hyväksyttyjen kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisia.

luontokohteet verla
Metsätietopolun kartta, johon on merkitty polun tärkeimmät nähtävyysetapit

Jaalanlahden lintutorni Pyhäjärven pohjoisrannassa

Kukkomäentie, 47710 Jaala

Jaalanlahden lintutornille Pyhäjärven pohjoisrannalle ajetaan Heinolan tai Kouvolan suunnista tultaessa ensin Jaalan kirkonkylän pääraittia pitkin kylän keskustan läpi ja Liikasenmäen editse ja käännytään hieman ennen Mäntyharjuntien liikenneympyrää vasemmalle etelään Kukkomäentielle. Viljelypeltojen jälkeen saavutaan Pyhäjärven ruovikkorantaan. Tie päättyy tornin P-alueelle.

Jaalanlahden suuret ruovikkoalueet tarjoavat alkukesän poikasaikaan pesintäalueen jopa tuhansille vesi- ja ruovikkolinnuille. Pyhäjärven suurin selkä kimmeltää häikäisevällä voimalla päivänvalossa. Kuten usein muillakin vastaavilla ruovikkorantojen torneilla, hyviä havaintoja voi tehdä varhain aamulla ja ilta-auringon aikaan.

Iitin luontokohteet

Iitin Hiidenvuori ja Hiidensaaren luonnonsuojelualue

Hiidensaarenkuja 41, 47610 Iitti

Noin 14 km päässä Suomen kauneimmaksi äänestetyn Iitin Kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevassa Hiidensaaressa on runsaasti polkuja ja etelärannan venelaiturin äärellä myös wc, taukokatos, tulisija ja puuliiteri. Saaren itäosa on suurelta osin luonnonsuojelualuetta.

Vesiyhteydet mm. Kimolan kanavalle, Iitin Kirkonkylän vierasvenelaituriin sekä Pyhäjärven pohjoisrannalle Jaalaan ja itärannalle Oravalaan ja Voikkaalle. Saari on Heinola–Voikkaa melontareitin varrella. Autotie Hiidenvuoren P-paikalle asti. Alueella voi ulkoilla myös talvisin. Kymenlaakson virkistysalueyhdistys hoitaa taukopaikan ylläpidon.

Maisemaa hallitsee saaren keskeltä kohoava muinainen Hiidenvuori, jota on usein luonnehdittu “Kymenlaakson Koliksi”. Jääkausien hioman jyrkkäseinäisen kallion laelle pääsee Voikkaankoskeen Pyhäjärven läpi virtaavan Kymijoen rannasta vain vuoren itäreunan puoleista spiraalin muotoista polkua pitkin.

Yli 60 metrin korkeudesta avautuu vuoren laelle kävelleille retkeilijöille luoteeseen Kimolan kanavan suuntaan sekä Pyhäjärven pohjoisille lahdelmille ja itään Pyhäjärven suurimmalle selälle mahtavat näkymät. Jääkausien pyöristämät ja silottamat kalliopinnat, pystyjyrkänteet sekä luoteislaidan halkeama tekevät vuoresta ja Hiidensaaresta erittäin vaikuttavan maasto- ja maisemakohteen. Vuoren länsipuolinen etumaasto on viimeisen jääkauden kasaamaa hiekkaista kangasmaata.

Keskikesällä Hiidenvuorella vallitsee lähes kuukauden ajan hyvin valoisat ”yöttömät yöt”. Niiden innoittamana ja vanhaa musiikkijuhlaperinnettä vaalien Iitin Musiikkijuhlat järjestää perinteisen päätöskonserttinsa Hiidenvuorella yökonserttina. Vuorelle kannetaan silloin miesvoimin säestyspiano, ja pianon perässä monisatapäinen yleisö kapuaa vuoren laelle nauttimaan keskiyön auringosta ja hyvästä musiikista. Ensimmäisen kerran Hiidenvuorella järjestettiin yleisölle suuri taidejuhla jo 5.7.1914.

Silloin päävastuun järjestelyistä kantoivat Mankalan koskialueelle muodostunen taiteilijayhteisön joukosta oopperalaulaja Wäinö Sola ja Kansallisteatterin näyttelijät Evert ja Kirsti Suonio. Näyttelijäryhmä esitti näytelmän Hiiden vuoren vihkiäiset, ja kuten nykyistenkin Iitin Musiikkijuhlien aikaan yhä tehdään, vuoren rinteelle kannettiin jo silloin laulajien esitysten tueksi säestyspiano.

Vihkiäisjuhlaan saapui veneillä ja laivoilla eri suunnista peräti noin 3000 ihmistä. Valitettavasti tämä suuren suosion saanut esitysperinne katkesi heti moneksi vuodeksi, sillä elokuun alussa 1914 Euroopassa syttyi 1. maailmansota ja sen synnyttämässä koko Eurooppaa järisyttäneessä yhteiskunnallisessa murroksessa mm. Venäjän vallankumous 1917 ja Suomen itsenäistymisen jälkeinen verinen kansalaissotamme1918.

Niiden jälkeen Marlebäckin kartanon Iitin Lyöttilästä vuonna 1920 ostanut Hella Vuolijoki piti osaltaan yllä juhlaperinnettä mm. lainaamalla flyygeliään Hiidenvuorelle kannettavaksi.

Luontokohteet iitti hiidenvuori
Yökonsertin säestyspiano Iitin Hiidenvuorella
luontokohteet iitin musiikkijuhlat
Iitin Musiikkijuhlien yökonsertti Kuva: Juhani Salminen
luontokohteet mukulanlahden lintutorni
Mukulanlahden lintutorni, Iitin Urajärvi
luontokohteet hiidenvuori
Iitin Hiidenvuoren jyrkänteen portaikko

Mukulanlahden lintutorni, Iitin Urajärvi

Lyöttiläntie, 47540 Iitti

Mukulanlahden lintutorni Iitin Urajärven pohjoispäässä Iitin suuriselkäisen Urajärven tärkeimmät matkailupalvelut – Hotel Radalla, Saukonkallion tanssilava ja Iitti Golf oheispalveluineen – sijoittuvat järven länsirannalle.

Mukulanlahden suosittu lintutorni sijaitsee Urajärven pohjoispäässä, laajojen ruovikkorantojen ja verkkaisesti Urajärvestä kohti Kymijoen Pelinginselän virtaamaa laskevan ja pienveneiden läpiajon mahdollistavan Kupparinojan luusuan länsirannan niemekkeessä.

Autojen pysäköintipaikka on Iitin Kirkonkylän ja Kouvolan Kuusankosken välisen maantien viereinen P-alue. Reilun 300 metrin pituinen pitkospuupolku lintutornille alkaa sen vierestä. Ja Iitin kirkolle parkkipaikalta on matkaa alle 2 km. Kuuden metrin korkuinen Mukulanlahden torni ja samana vuonna 2004 rakennettu Jaalan kirkonkylän lintutorni Kymijoen Pyhäjärven pohjoisrannassa olivat Kymenlaakson ensimmäiset lintujen tarkkailuun varta vasten tarkoitetut tähystystornit.

Pyhäjärven ja Urajärven ruovikkolahdelmat ovat myös merkittäviä harvinaisten muuttolintujen pesimä-, levähdys- ja ruokailualueita. Erityisen merkittäviä pesimäalueita ne ovat vaateliaille, vasta kesäkuun puolivälin aikoihin saapuville hyönteisravintoa tarvitseville pikkulinnuille, mm. ruokokerttusille, mutta myös ruskosuohaukalle ja kaulushaikaralle. Molemmilla tornialueilla on myös pesiviä vesilintujen lajeja runsaasti.

Perheniemen lintutorni Etelä-Iitin Sääskjärven rannassa

Rantatie, 47450 Perheniemi

Tämä lintutorni rakennettiin talkoilla vuonna 2014. Torni sijaitsee Sääskjärven länsirannalla. Kausalan tai Elimäen suunnista tultaessa ajetaan ensin järven pohjoisrannan maantietä pitkin Perheniemen opiston editse ja maantien molemmille reunoille istutetun pitkän kuusiaidan välistä Haaviston Seuratalon ohi ja sen jälkeen kylän laajaa rantapeltoaluetta kiertäen noin 2,5 km:n pituinen maantieosuus ns. Erottajan risteykseen, josta tienviitta ohjaa kulkijat järvenrannan venevalkamaan ja lintutornille.

Tornin ylätasanteen alla maatasossa on penkeillä ja pöydällä varustettu suojaisa eväiden syöntipaikka, josta on myös hyvä tarkkailla lintuja järven suuntaan. Lisäksi lintutornin lähellä on laavu ja nuotiopaikka.

Sääskjärvellä on monipuolinen pesimälajisto. Sen ympäristössä viihtyy mm. luhtahuitteja, laulujoutsenia, kaulushaikaroita, punasotkia, pajusirkkuja ja ruokokerttusia. Koko 2010-luvun ajan alueen suurin ja seuratuin luonnonnäytelmä koetaan kuitenkin vasta syyskuun jälkipuoliskolla ja lokakuun alussa, kun kymmenet tuhannet valkoposkihanhet pysähtyvät Jäämeren rannoilta syysmuuttomatkallaan Iitin pohjois- ja eteläosien pelloille ruokailemaan ja järville yöpymään.

luontokohteet perheniemen lintutorni
Perheniemen lintutorni, Iitin Sääskjärvi
Kuva: Lassi Kujala
luontokohteet perheniemen lintutorni
Perheniemen lintutorni, Iitti