Elimäen kirkko

Elimäen kirkko

Elimäen kirkko
Vanhamaantie 16B,
47200 Elimäki

Puh. Seurakuntatoimisto 040 849 2612

Avoinna
ma-pe 11-15
Elimäen kirkko

Elimäen kirkko valmistui alun perin suorakaiteen muotoiseksi vuonna 1638 ja laajennettiin pohja-alaltaan ristikirkoksi 1678. Se on Suomen vanhin toiminnassa oleva puinen ristikirkko. Myös kirkon sisustus on poikkeuksellisen arvokas. Kirkon laajennustöitä johti taustaltaan tuntemattomaksi jäänyt rakennusmestari Petter Loman.

Mahdollisesti jo 1500-luvulla maalatun alttaritaulun sekä sitä ympäröivän alttarilaitteen lahjoitti Elimäeltä Ruotsiin muuttanut Peippolan rälssikartanon omistanut Casper Wrede jo vuonna 1632. Taidokkaasti koristeltu saarnatuoli on Pernajan mestarina tunnetun saksalaisen puuseppä Lorentz Habermanin tekemä 1650-luvulta. Hän työsti saarnatuolit myös Pernajan ja Pyhtään kirkkoihin ollessaan Pernajassa syntyneen maaherra ja valtaneuvos Lorentz Creutzin palveluksessa. Elimäen kirkossa on myös maassamme harvinainen barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666.

Kirkkosalin seiniä ovat koristaneet viipurilaisen muotokuva- ja kirkkomaalari Valentin Betgen mustavalkoiset maalaukset vuodelta 1679. Maalauksia paljastui kirkkoon 1700-luvun lopulla rakennettujen istuinlehtereiden kohdilta niiden purkutöiden aikana 1960-luvulla. Siihen saakka maalausten uskottiin tuhoutuneen. Nykyisen vaalean harmaan seinävärityksensä kirkko sai vasta 1800-luvun lopulla. Siihen saakka kirkon ulkoseinissä käytettiin tavanomaista punamultamaalia. Vaakasuuntainen ulkovuoraus on peräisin 1870-luvulla tehdystä korjauksesta.

Elimäen kirkossa on 600 istuinpaikkaa ja hiljattain uusitut urut. Äänentoisto induktiosilmukan kautta.

Kellotapulin on rakentanut Aatami Juhonpoika Marttila vuosina 1795-1797. Tapulissa on kaksi kelloa, joista toinen on vuodelta 1685 ja toinen on uudelleenvalettu vuonna 1764. Kirkkomaan kiviaita on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Kirkkotarhassa on mm. kartanoiden omistajien, pappien ja kanttoreiden hautoja sekä Talvi- ja Jatkosodan sankarihauta-alue.

Sankaripatsaan on suunnitellut 1950-luvun alkuvuosina kuvanveistäjä Aimo Tukiainen (1917-1996).