Kymijoen varteen ja sen länsipuolelle Loviisaan, Kouvolaan ja Iittiin sijoittuvaa Länsi-Kymen Kulttuuritietä hallinnoiva yhdistys täytti keväällä 10 vuotta. Tuona aikana ylimaakunnallisen reittimme yhteismarkkinointiin on osallistunut reitin kuntien ja seurakuntien ohessa lähes 100 tapahtumia järjestävää sekä mm. kotiseutu- ja erikoismuseoita ylläpitävää yhdistystä ja säätiötä ja reitin varressa matkailun ohjelma- ja peruspalveluja tuottavaa yritystä.
Reitti tuotteistettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön päärahoituksella, reittikohteiden omalla alkupääomalla sekä Loviisan ja Kouvolan kaupunkien kuntarahoitusosuudella vuonna 2013, ja sen hallinnoijaksi perustettiin keväällä 2014 Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys. Kymijoen halkoma Iitin alue liitettiin mukaan keväällä 2015.
Eteläisin reittikohde on Svartholman vanha linnoitussaari Loviisanlahden suulla Suomenlahdella. Sisämaan pohjoisimmat kohteet ovat puolestaan Vuolenkosken rantakylä Iitissä ja Unescon Maailmanperintökohde Verla Kymijoen Mäntyharjun reitin varressa Kouvolan Jaalassa.
Keväästä 2018 alkaen Kulttuuritieyhdistys on nimennyt vuosittain reitiltään Vuoden tapahtuman, erikoiskohteen sekä yhden kulttuurimaiseman tehdäkseen niistä tutumpia reittialueensa kolmen maakunnan asukkaille ja matkailijoille.
Jokaiselle kolmelle kategorialle määritettiin jo v. 2017 viisi valintakriteeriä. Erikoiskohteille ja kulttuurimaisemille annettiin yhdeksi merkittäväksi kriteeriksi ainutlaatuisuus omassa lajityypissään. Ja kaikille kolmelle yhteiseksi kriteeriksi määritettiin kulttuurinen merkitys alueellaan ja matkailullinen vaikutus alueelleen.
Vuoden kulttuurimaisemaksi voidaan nimetä myös yksittäinen luontonähtävyys, jos siihen kytkeytyy tai on kytkeytynyt kulttuurihistoriallista merkitystä. Vuoden tapahtuman valintakriteereissä mainitaan lisäksi opastava / opettava merkitys alansa harrastajille sekä uudistumiskykyinen toteutustapa.
Tapahtumien valinnassa huomioidaan myös niiden järjestäjien resurssien määrä suhteessa lopputulokseen. Kunniakirjan voivat saada reitin eniten resurssoidut museot, taidelaitokset ja festivaalit, mutta myös eri taidemuotojen tai muun kulttuurisen toiminnan aktiiviset harrastajaryhmät.
Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2024 erikoiskohteeksi on valittu 120 vuotta täyttänyt Loviisan kaupungin museo v. 1755 valmistuneessa Komendantintalossa.
Loviisan kaupungin museon tämän vuoden vaihtuvassa näyttelyssä esitellään laadukkaan perusnäyttelyn rinnalla kaupungin 120-vuotisen museotoiminnan vaiheita ja niitä neljää rakennusta, joissa museo on historiansa saatossa toiminut vuodesta 1904 alkaen.
Vuosien edetessä museo on ehtinyt vaihtuvilla sekä perusnäyttelyillään esitellä mm. Loviisan alueen kulttuuri- ja sotilashistoriaa sekä kaupungin yritystoimintaa, asukkaiden elinoloja ja rakennushistoriaa kymmenillä eri teemoilla.
Museon ainutlaatuisuus Loviisan alueen rikkaan paikallishistorian esittelytilana korostuu myös sen nykyisestä, 270 vuotta täyttävästä varhaiskustavilaisesta juhlavasta kivirakennuksesta ja sitä ympäröivästä pihapuistosta.
Talon saleissa ja pienemmissä huoneissa museon perusnäyttely jakautuu luontevasti esim. aateliston, kauppaporvareiden ja talonpoikien kotimiljöihin, tinavalajan ja hopeasepän työpajoihin sekä Jean Sibeliuksen Loviisan kesien ja suvun esittelyyn. Niissä kävellessä museon kävijöille tarjoutuu aikamatkaelämys jopa talon sisäportaikkoja noustessa ja takaisin ulko-ovelle laskeutuessa.
Museon kävijät saavat halutessaan kuulla myös museon henkilöstön asiantuntevia opastuksia sekä suomeksi että ruotsiksi. Ja lisäseikkana voi tässäkin yhteydessä mainita, että Loviisan 1800-luvun ja 1900-luvun alun kylpyläkauden atmosfääristä voi nauttia museokäynnin jälkeen myös sen naapurissa sijaitsevassa, jo vuonna 1865 avatussa Puistoravintola Loviisan Kappelissa.
Länsi-Kymen Kulttuuritien reitin Vuoden 2024 kulttuurimaisemaksi on valittu iittiläisyydelle hyvin tärkeä Hiidenvuori Kymijoen Pyhäjärven selälle niemekkeenä työntyvässä Iitin Lyöttilän kylän Hiidensaaressa.
Jo keskiajalla ympäristön tarkkailuun ja asukkaiden turvapaikkanakin käytetty Iitin Hiidenvuori tunnetaan nykyisin parhaiten siellä järjestetyistä Finland Festivals -ketjuun kuuluvan Iitin Musiikkijuhlien yökonserteista.
Maanteitse Hiidensaaren järvenrannasta 60 metriä korkeammalle kohoavan vuoren P-alueelle on matkaa Iitin Kirkonkylältä 14 km pohjoiseen Kymentaan kylän kautta. Tieviitoitus jatkuu Hiidenvuoren pysäköintipaikalle ja saaren etelärannan retkeily- ja laituripaikalle asti.
Ensimmäisen kerran jyrkkäseinäisellä jääkausien hiomalla muinaisella vuorella järjestettiin yleisölle suuri taidejuhla 5.7.1914. Päävastuun järjestelyistä kantoivat Kymijoen Mankalan koskialueen taiteilijayhteisöstä oopperalaulaja, prof. Wäinö Sola sekä Kansallisteatterin näyttelijät Evert ja Kirsti Suonio.
Esiintyjäryhmä esitti poikkitaiteellisen näytelmän Hiiden vuoren vihkiäiset, ja kuten nykyisten Iitin Musiikkijuhlien aikaan yhä tehdään, vuorelle tuotiin jo 1914 laulajien esitysten tueksi säestyspiano. Vihkiäisjuhlaan saapui veneillä ja järvilaivoilla eri suunnista peräti n. 3000 ihmistä.
Valitettavasti esitysperinne katkesi heti sen jälkeen moneksi vuodeksi, sillä elokuun alussa 1914 Euroopassa syttyi 1. maailmansota ja sen synnyttämässä koko Eurooppaa järisyttäneessä yhteiskunnallisessa murroksessa käynnistyi myös Venäjän kommunistinen lokakuun vallankumous 1917 ja Suomen itsenäistymisjulistuksen jälkeinen verinen sisällissotamme 28.1. – 15.5.1918.
Maamme yhteiskunnallisten olojen tasaannuttua Hiidenvuoren kesäjuhlaa yritettiin elvyttää 1930-luvulla. Tueksi tulivat mm. Iitin Suojeluskunta ja Iitin Lyöttilästä Marlebäckin kartanon v.1920 ostanut kirjailija Hella Wuolijoki. Hän oli opiskellut juristiksi ja kerännyt vuosien 1914- 1918 aikana liiketoimillaan mittavan omaisuuden.
Perinnetarinana Iitissä muistellaan yhä, kuinka Hella Wuolijoki lainasi muutamia kertoja kartanonsa flyygeliä isolla veneellä Hiidensalmen virtapaikan yli kuljettaen Hiidenvuoren rantaan ja sieltä miesporukalla vuoren päälle kantaen konserttipianoksi. Samalla tavoin flyygeli tuotiin takaisin. Maanteitse matkaa olisi tullut 20 kilometriä, salmen ylitysmatka oli vain n. 300 metriä.
1940-luvun alkuvuosien sotien seurauksena Hiidenvuoren juhlaperinne katkesi aiempaa paljon pitemmäksi ajaksi, kunnes kesällä 2003 käynnistyneen nykymuotoisen Iitin musiikkifestivaalin ohjelmistoon sisällytettiin myös yökonsertti Hiidenvuoren laella. Siitä alkaen tätä perinnettä on vaalittu sään salliessa joka kesä. Ja tällä kertaa ensimmäisestä Hiidenvuoren juhlasta oli kulunut jo 110 vuotta.
Iitin Musiikkijuhlien järjestämänä Hiidenvuorella on käynyt laulamassa pianosäestyksellä vuosi vuodelta laajentunut joukko oopperataiteemme ja muiden musiikinlajien nimekkäitä solisteja aina satojen kuuntelijoiden ympäröimänä kesäkuun valoisan yötaivaan alla.
Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2024 tapahtuma on Marianne Tikkasen kirjoittama sekä Jan ja Katri Nyquistin ohjaama Iitin Harrastajateatterin musiikkinäytelmä Kaksi kitaraa – Topi Sorsakoski, jota esitetään 5.–28.7. välisenä aikana.
Iitin Harrastajateatteri perustettiin vuonna 1987, ja sen ensimmäinen näytelmä, Olli Tolan Neuvokkaat palvelijat, esitettiin 1988 Iitin Ravilinnassa ja vierailunäytäntönä Karralan kotiseututalolla. Samalla kertaa käynnistettiin näyttämötyön peruskurssitus opettajanaan Aino Wallin ja järjestettiin tekstiilitaiteilija Riitta Liskin kurssi teatteripuvustuksesta, ja sen jälkeen vielä maskeerauskurssikin.
Iitin kunnan 450-vuotiskesälle 1989 toteutettiin Iitin kesäasukkaan, Ylen dramaturgina ja teatteriosaston päällikkönäkin toimineen kirjailija Pekka Lounelan laatima suuri kavalkadityyppinen Iitin historiaa esitellyt näytös Iitin kirkolla sekä Ardi Liivesin näytelmän Tavaton päivä esitykset Ravilinnassa.
Kesälle 1990 Harrastajateatteri ry:n näyttämö sai paikan Iitin Kirkonkylällä sijaitsevan kunnan kotiseutumuseon vierestä, ja sinne alettiin toteuttaa hyvien ammattilaisten ohjaamina monisisältöisiä näytelmiä ihmisläheisistä draaman eri lajityypeistä.
1990-luvun ohjelmistosta mainittakoon mm. Simo Hämäläisen näytelmä Kätkäläinen, natsivainoja 1941 paossa ollessaan Hella Wuolijoen Marlebäckin kartanossa Iitissä Bertolt Brechtin kirjoittama Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, muunnelma Kesäyön uni William Shakespearen 1595-96 kirjoittamasta
näytelmästä Kesäyön unelma, Joel Lehtosen ”Iitin” Putkinotko sekä italialaisen Giovanni Guareschin kirjoihin perustunut näytelmä Isä Camillo, Laila Sepän käsikirjoittama Iitin Tiltu-näytelmän kantaesitys ja vuonna 2000 Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta. Näistä useimmissa ohjaajana toimi Arimo Haltsonen.
Hänen ohjauksessaan esitettiin Kirkonkylän kesänäyttämöllä myös seikkailullisia ja humoristisia lapsiperheiden näytelmiä ja monissa iittiläisissä juhlatilaisuuksissa teemallisia pienoisnäytelmiä. Samalla jatkettiin kurssituksia mm. improvisoinnista, maskeerauksesta ja näyttämötyöstä.
Tälle kesälle Iitin Harrastajateatteri ry päätti kokeilla taitojaan ja ottaa haasteekseen kotimaisen iskelmämusiikin yhden suosituimman esittäjän elämästä ja lauluista työstetyn musiikkinäytelmän Kaksi kitaraa – Topi Sorsakoski. Näytelmän ohjaajiksi kutsuttiin luotetut ja pätevät Jan ja Katri Nyquist. Katri oli 2014 kesälle ohjannut musiikkinäytelmän Topi Sorsakoskesta myös Korvenkylän kesäteatterille.
Nyquistin ohjaajapariskunta mainitaan ensi kerran Iitin Harrastajateatterin esiintyjien kouluttajina jo v. 2002, ja sittemmin ohjaajina ensin Jan 2004 ja he yhdessä vuosina 2005 – 2011.
Tuon jälkeen Jan Nyquist kutsuttiin ohjaamaan Juice Leskisen elämänvaiheista ja musiikista koostetun ja Iitin Harrastajateatterin kävijäennätykseen 1917 yltäneen näytelmän Ollaan ihmisiksi. Ja yhdessä he molemmat olivat jälleen ”puikoissa” Anna-Leena Härkösen romaanin pohjalta dramatisoidussa Häräntappoase-näytelmässä vuonna 2022.
Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksessä on jo vuosien ajan seurattu Iitin Harrastajateatteri ry:n toteuttamien esitysten suurta merkitystä kunnan asukkaille. Harrastajateatterin esityksistä ovat nauttineet myös kunnan lukuisat kesäasukkaat useita kertoja, ja esityksiä on nähty vierailunäytäntöinä Karralan kotiseututalon lisäksi mm. Lahdessa sekä useissa Iitin sisätiloissa järjestetyissä juhlatilaisuuksissa.
Huomionosoituksena tälle lähes 40-vuotiselle ansiokkaalle ja lapsissakin innostusta herättävälle toiminnalle Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys on myöntänyt Iitin Harrastajateatteriyhdistyksen tuottamalle musiikkinäytelmälle Kaksi kitaraa – Topi Sorsakoski nimikkoreittinsä Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden tapahtuman 2024 kunniakirjan.