Kuva Leila Viitala
Museoviraston suojeleman Iitin kirkonkylän kyläraitin varteen 1840-luvulla valmistunut Vuorelan talo ja sen nykyinen, Vuokko Salmenkiven omistama ja emännöimä Taidekoti ArtVuorela on lisätty Länsi-Kymen Kulttuuritien nähtävyyskohteisiin.
Kirkonkylän 1800-luvun kyläraitin molemmille reunoille nauhamaiseksi jonoksi rakennetut talot ja niiden kauniit pihapiirit muodostavat Iitin kirkon sekä sen entisen pappilan ja pitäjän ensimmäisen kansakoulun rakennusten kanssa yhtenäisen nykyajallemme säilyneen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, eli Museoviraston suojeleman RKY-kohteen.
Kulttuuritien reitin alueella vastaavia RKY-kohteita on Loviisan Vanhassa kaupungissa ja Loviisan Ruotsinpyhtäällä sekä Pyhtään kirkonkylässä ja Kouvolan eri osissa yhteensä peräti 23. Kymijoen rannoille niitä kehittyi 1700-luvulta alkaen.
Iitin kirkonkylän rakennuskanta muotoutui Iitin kirkon pappilalle kuuluneen maatilan torppareiden rakentamista ”torpparikylän” taloista. Riihimäen-Pietarin junaradan valmistuttua vuonna 1870 kirkonkylän merkitys pitäjän keskustaajamana alkoi vähetä ja sen kauppapuodit, säästöpankki, hallintoelimet ja kunnantoimisto siirtyivät vähitellen radan varteen Kausalaan. Vain sunnuntaisin ja juhlapyhinä kirkonkylä täyttyi kuntalaisista säännönmukaisesti, mutta jo ennen 1900-luvun alkua kylässä oli jäljellä enää vain hyvin vähäiset kaupalliset palvelut.
Parhaan tunnustuksen tämän säilyneen kulttuurimiljöönsä arvosta ja sitä ympäröivien maisemien kauneudesta Iitin kirkonkylä sai Yleisradion ja Matkailun Edistämiskeskuksen vuonna 1990 järjestämässä valtakunnallisessa äänestyksessä Suomen kauneimmasta kylästä. Silloin Iitin kirkonkylä äänestettiin kansallisella tasolla Suomen kauneimmaksi. Ja tuon jatkoksi useiden Euroopan eri maiden kauneimpien kylien keskinäisessä Euroopan laajuisessa finaaliäänestyksessä Iitin kirkonkylä sijoittui neljänneksi!
Vuorelan talo ja sen kauniin tontin piharakennukset yhdessä mm. Tenhoselan, Brummerin, Lepolan, Mäen, Koivikon ja Helanderin asuinrakennusten kanssa muodostavat kyläraitin talojen ytimen.
Kauppatalosta nimismiehen kanslian ja kellariputkan talo
Vuorelan rakennutti Marlebäckin kartanon omistanut kruununvouti W. Longström. Hän asui talossa muutaman vuoden ajan, kunnes talo pantiin myyntiin vuonna 1860, jolloin Ferdinand Lundström Porvoosta osti Vuorelan ja hankki talolleen kaupan perustamisoikeuden.
Sitä varten hän rakennutti talon päätyyn kyläraitin puolelle myös kaupan sisääntulo-oven ja eteisen, talon alle ison kellarin ja pihapiiriin pitkän aittarivistön. Nekin ovat säilyneet nykyajallemme. Lundströmin kauppa toimi myös Iitin kirkonkylän postinjakopaikkana. Hän piti 1870-luvulla myös kahta sivuliikettä – toista Kausalassa ja toista Iitin kunnan Kuusankosken kylässä – ja perusti 1873 oluttehtaan Iitin kirkonkylän itäpuolelle Lyöttilään W.J. Hietalahden kanssa.
Kirkonkylän kauppa ja Lyöttilän oluttehdas jatkoivat toimintaansa 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Lundström omisti Iitissä myös neljä maatilaa. Hänellä oli useita luottamustehtäviä, ja hänet muistetaan 1860-luvun lopun nälkävuosien ajalta tärkeänä hyväntekijänäkin.
Lundströmin tavoin Aimo Halila mainitsee Iitin historian kakkososassa monissa Iitin kunnan asioissa Vuorelan seuraavankin omistajan, Iitin nimismies Alku Lindströmin. Hän osti Vuorelan vuonna 1909, perusti Lundströmin kaupan myymälähuoneeseen nimismiehen kanslian, teetti kellarista putkan kaltereineen ja rakennutti talon keskiosan salin päälle toisen asuinkerroksen.
Nimismies Lindström oli poikkeuksellisen värikäs ja toimelias persoona, jonka harrastuksista mieluisin, ja jossa hän oli edennyt taidoiltaan ammattilaistasolle saakka, olivat musiikki- ja kuorotoiminnot. Hän hoiti useita vuosia Iitin kirkonkylän kamariorkesterin ja kamarikuoron johtajan tehtävää.
Tuo harrastus oli alkanut jo lapsuusiässä. Hänen luokkatoverinsa Helsingin kouluvuosilta oli Oskar Merikanto, joka tuli 1917 konsertoimaan Iitin kirkkoon ja majoittui muutamiksi kesäpäiviksi ystävänsä taloon. Merikanto kävi Lindströmin 1910-luvun kesävieraana tiettävästi myös yhdessä vaimonsa kanssa. Nimismiehen tehtäviin liittyen Lindströmin luona vieraili myös Uudenmaan maaherra Bruno Jalander vaimonsa, kansainvälisesti maamme tunnetuimman 1900-luvun alkuvuosien oopperalaulajan Aino Acktén kanssa.
Ackté sai perustetuksi Savonlinnan Oopperajuhlat 1912 Olavinlinnaan, ja hänen innoittamanaan Kansallisoopperan tenorikollega Wäinö Sola yhdessä Kansallisteatterin näyttelijäpariskunta Evert ja Kirsti Suonion kanssa järjestivät Iitin Hiidenvuorelle kesällä 1914 taidetapahtuman Hiidenvuoren valloitus, jonka perinnettä eri vaiheiden kautta on vuodesta 2003 alkaen vaalinut Iitin Musiikkijuhlat.
Alku Lindström tunnettiin myös kovana sikarinpolttajana. Hän toimi Iitin nimismiehenä kuolemaansa saakka 1926. Sen jälkeen Iitin kirkkoherran tehtävistä eläkkeelle jäämässä ollut ja pappilassa asunut rovasti Julius Vuorio osti vaimonsa kanssa Vuorelan talon Lindströmin perikunnalta.
Karjalan evakkojen yhteisasumista ja ornitologi Lasse J. Laineen vauvaiän koti
Maamme Jatkosodan aikana Karjalan taistelujen alta Itä-Suomesta pakoon lähteneitä evakkoja majoitettiin tietysti myös Iitin eri osiin. Vuorelan talossa asui enimmillään viisi evakkoperhettä ennen kuin tuli mahdolliseksi siirtyä sieltä muualle yksityisasuntoon. Kolmiaukkoinen ulkohuussi talon asukkaille oli pihan aittarakennuksessa.
Vuorelan talon yläkerrassa, jonka lähes 40 neliön lattia-alaa oli jaettu väliseinillä, asui vauvaiässään vanhempiensa kanssa vuosina 1947-1949 lähes koko Suomelle tutuksi tullut ornitologi Lasse J. Laine. Hän opetti monien vuosien ajan Helsingin Sanomien viikoittain ilmestyneellä luontopalstallaan ja lintukirjojensa satojen tuhansien painosmäärillä suomalaiset bongaamaan lintuja ja tekemään niistä muistiinpanoja valtakunnallisia tilastoja varten.
Laine oli syntynyt Iitin Sitikkalassa 1946 ja kuoli vaikean sairauden murtamana kotonaan Inkoossa Suomen luonnon päivänä eli maamme virallisena liputuspäivänä elokuun viimeisenä lauantaina, jota vuonna 2023 vietettiin 26. elokuuta. (Länsi-Kymen Kulttuuritien kotisivuston Kulttuuripitäjä Iitti -sivulla on laajempi artikkeli Lasse J. Laineen elämäntyöstä.)
Alfons Forsmanin kuoleman jälkeen 1960 taloon jäi asumaan hänen leskensä, mutta talo oli välillä myös tyhjillään. Alfonsin poika Sauli Forsman muutti vaimonsa ja lastensa kanssa asumaan taloon pysyvästi 1982. Heidän toimestaan talon keittiöön saatiin juokseva vesi ja viemäri ja rakennettiin myös sisävessa ja kylpyhuone. Heidän jälkeensä 1996 Vuorelan ostivat Arja ja Heimo Lempinen.
Lempiset kunnostivat taloa määrätietoisesti useana vuonna katto-, seinä- ja sisäpinnoiltaan ja rakennuttivat tontille nykyisen saunan. Heidän aikanaan taloa alettiin käyttää myös Iitin Musiikkijuhlien solistien majoituspaikkana. Vuonna 2007 Musiikkijuhlayhdistys järjesti talossa kotikonsertin Merikantoa ja ranskalaisia sävelmiä. Lisäksi taloa on käytetty Iitin Wanhan Pappilan kurssilaisten majapaikkana. Tuolloin Lasse J. Lainekin kävi Lempisten luona tervehdyskäynnillä.
Taidekoti Artvuorelan nykyisestä emännästä tuli kolmessa viikossa galleristi
Pitkäkestoisesta toimintaterapeutin ammatistaan eläkkeelle jäänyt Vuorelan nykyinen omistaja, 67-vuotias Vuokko Salmenkivi, saapui katsomaan Vuorelan taloa Kotkan kerrostaloyksiöstään jouluaaton aattona 2021. Hän lähti ajamaan Iitin kirkonkylään ilman talonostosuunnitelmaa ja empi aluksi sisälle menoakin, kun ajatteli vanhan rakennuksen olevan ilman nykymukavuuksia. Talon piha-aluekin peittyi lumen alle.
Hän oli suunnitellut työhuoneen hankkimista, jotta voisi maalata eläkkeelle jäätyään niin. että kaunis koti 90-vuotiaassa kerrostalossa säilyisi kuitenkin siistinä ja asuttavassa kunnossa. Nähtyään Vuorelan talon pääsalin, keittiön ja saniteettitilat sekä yläkerrassa olevan valmiin gallerian ja talon vanhan puotihuoneen hän totesi, että Iitin talossa oli paljon enemmän mahdollisuuksia kuin mistä hän oli koskaan edes uskaltanut unelmoida. Hän ihastui ja rakastui taloon ensi silmäyksellä, vaikka hänellä ei ollut mitään järjellisiä mahdollisuuksia tai resursseja
talon hankintaan.
Lopulta hänen työkaverinsa totesi pontevasti: “Kuule Vuokko, jos se on sinulle tarkoitettu, sinä voit saada sen.” Tuon jälkeen Vuokko Salmenkivi ajatteli asiaa ainutkertaisena mahdollisuutenaan saada elämälleen uuden perustan jopa loppuelämänsä ajaksi. Pitkän harkinnan ja suunnittelun jälkeen asiat alkoivat edetä.
Kaupat tehtiin helmikuussa 2022 ja vappuna Vuokko muutti Vuorelan taloon tietämättä vielä lainkaan, miksi, tai mitä tulisi tapahtumaan. Hän oli tehnyt suuren elämänmuutoksen ja ryhtyi heti suunnittelemaan taloon omien teostensa näyttelyä. Toukokuun kolmen ensimmäisen viikon aikana hän oli jo sopinut Vuorelaan muitakin näyttelyjä, tehnyt niistä mainosjulisteet ja lehdistötiedotteet ja jakanut ne sekä pystyttänyt ensimmäisen näyttelynsä, pitänyt avajaiset ja avannut uuden kotinsa yleisölle.
Siinä vaiheessa hän alkoi ihmetellen miettiä, oliko hänestä tullutkin galleristi, kun talossa alkoi käydä paljon näyttelyvieraitakin. “Kaikki vain tapahtui”. Tänä kesänä Taidekodin näyttelytoiminta on jo vakiintunut uomaansa, ja Vuorelaa käytetään yhä Iitin Musiikkijuhlien esiintyjien harjoittelu- ja yöpymistalona.
ArtVuorelan taidenäyttelyt kesä-elokuussa 2026
ArtVuorelan emännän Vuokko Salmenkiven maalausten lisäksi Taidekodissa esitellään kesällä 2026 viikoittain ke-su klo 12-17:
Mirja Havukaisen grafiikkaa ja Minna Pärttön maalauksia 24.06. – 19.07. sekä Aarne Ruokokosken maalauksia 22.07. – 09.08. Taiteilija läsnä 22.07. klo 12-17.
ArtVuorela osallistuu myös porvoolaisen Kulttuuriyhdistys Grandin järjestämään valtakunnalliseen Konstrundan-taidetapahtumaan La 05.09. – Su 06.09. klo 11-17.
Popup-kahvila avoinna ArtVuorelassa La 08.08. – Su 09.08. klo 12-17 sekä Konstrundan-päivinä La 05.09. – Su 06.09. klo 11-17.
Teksti: Pekka Hyvärinen