Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka. Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin

Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka. Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin

Moision kartanon vihreä sali. Kuva: Pekka Hyvärinen

Moision taide- ja pitokartano

Katso kohteen esittely ja kohteen omat kotisivut

Moision kartanon pitkään historiaan perehtyneenä ja kartanon emäntä Anne Hasun yrittäjälaadun tuntemaan oppineena voin avoimesti todeta, että arkkitehti Carl Ludvig Engelin jo yli 200 vuotta sitten suunnittelema ja viimeiset 11 vuotta Kouvolan kaupungin omistaman päärakennuksen käyttö on ollut viimeiset 23 vuotta hyvissä käsissä.

Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka.  Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin 1
Anne Hasu Moision näyttelyiden välisen työurakan lepohetkellä. Kuva: Pekka Hyvärinen

Päättyvän yritystoiminnan toteutustapa on ollut hyvin haasteellinen, koska siinä on pitänyt yhdistää ryhmäasiakkaiden vapaa-ajan sekä työ- ja juhlahetkien palvelut arki- ja pyhäpäivien päivä- ja yötunteina – ja liittäen kokonaisuuteen taidenäyttelyjen ja -tapahtumien tarjonta, laadukas ruoka, majoitustilojen ylläpito, kartanon historiaopastukset ja lämminhenkinen asiakaspalvelu.

Ja tyhjään taloon on pitänyt toimintakonseptin mukaisesti tietysti hankkia myös entiseen säätyläiskartanoon sopivat vanhat kalusteet sekä peruskokoelma arvokkaita maalauksia ja veistoksia.

Koronavuonna Moision syysnäyttelyäkään ei voitu avata perinteisellä täpötäyden talon avajaisjuhlalla, vaan viimeinen näyttely avattiin pitempikestoisesti avausviikonlopun lauantain ja sunnuntaipäivän 5.-6.9. avoimilla ovilla.

18.12.2020 päättyvän syysnäyttelyn taiteilijoita ovat: Mikko Ilmari Hallikainen, Satu Heikkilä, Kirsi Kesäniemi, Lasisirkus (Alma Jantunen ja Johannes Rantasalo), Viivi Lehto, Raili Lehvä, Johnny Ramstedt, Anssi Ruokokoski (muotisuunnittelijana palkittu Anssi Tuupainen), Eva Rossi-Kivimäki, Jasmin Yli-Huhtala ja Soile Yli-Mäyry.

Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka.  Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin 2
Raili Lehvän akryylimaalaus Peikkojen juhla

Yleisö otetaan vastaan päärakennuksen alakerran ravintolasalien avarimpaan tilaan ripustetuilla lahtelaisen itseoppineen taiteilija Raili Lehvän abstrakteilla maalauksilla. Minua viehätti Lehvän teosten koloristinen selkeys ja akryylivärien työstämiseen käytettyjen eri maalaustekniikkojen hallinta.

Alakerran muista pitokartanon huoneista näyttelytilan vuokranneista itseoppineista naistaiteilijoista elimäkeläinen kotiäiti Satu Heikkilä on ilmeisestikin tekemässä taiteellista läpimurtoaan hehkuvan punaisiksi tai syvän sinisiksi alkoholimusteväreillä maalaamiensa kerroksisten kukkien terälehtien sekä niiden mustalla taitettujen värivarjostusten ja värirajausten elävöittämillä teoksillaan.

Kartanon yläkerrassa Soile Yli-Mäyryn maalauksia ja lasiveistoksia sekä esim. Johnny Ramstedtin maalausten täyttämä vanha kamarisali

Pitkän kansainvälisen taiteilijauran luonut Soile Yli-Mäyry (s.1950) kuuluu siihen hyvin harvalukuiseen nykytaiteilijoittemme joukkoon, joiden teoksia on yksityisnäyttelyinä esitelty eri maanosien suurten metropolien tärkeissä gallerioissa ja kuuluisissa museoissa. Hänen osalleen näitä merkittäviä näyttelyesittäytymisiä on kertynyt maailmalta peräti jo yli 250.

Myös Moisiossa useita kertoja teoksiaan esitellyt Yli-Mäyry on koonnut Anne Hasun emännöimään näyttelyyn hyvin laaja-alaisen teosvalikoiman omasta tuotannostaan. Näytteillä on peräti 31 maalausta ja 8 lasiveistosta.

Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka.  Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin 3
Soile Yli-Mäyry

Helsingin Vapaan taidekoulun ja saksalaisen Stuttgartin taideakatemian 1970-luvun alkuvuosien kasvatin Soile Yli-Mäyryn teokset ilmentävät hänen omin sanoin toteamanaan ”ihmisen vieraantumista luonnosta urbaanissa maailmassa” – ja sen seurauksia koko ihmislajille.

Hänen maalauksissaan ihminen on aina läsnä, mutta vain viitteellisesti, esimerkiksi pään ja vartalon ja raajojen viitteellisillä ääriviivoilla tai vain yksittäisten kasvonpiirteiden tai silmän tai nenävarren tai vaikkapa huulten ja suun muodon kautta. Välillä viitteellinen detalji on voinut tulla teokseen myös eläinkunnasta tai geometrisisistä kuvioista.

Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka.  Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin 4
Soile Yli-Mäyryn akryylimaalaus Captured Dream

Toinen Yli-Mäyryn teosten yhdistävä tekijä on hänen käyttämiensä akryylivärien kolmijakoinen työstämistapa.

Hän työstää ensin pensseleillä ohuet värikerrokset maalauksen pohjalle ja lisää maalauspohjan värien päälle palettiveitsen paksuilla viilloilla korostusvärejä, raaputtaen samalla maalipintoja rosoisemmiksi – ja pyrkien näillä keinoin luomaan teoksiinsa kolmiulotteista vaikutelmaa – ja minusta tuntuu, että aina välillä tarpeen mukaan tai alitajuisesti myös hyvin dynaamisia, jopa lähes tapahtumallisia elementtejä, jotka heti vangitsevat katsojan huomion.

Yli-Mäyryn taiteelliseen tuotantoon sisältyy jo noin 50 kookasta sekä hyvin kookasta lasiveistosta – ja tieteelliseen tuotantoon valtiotieteiden kandidaatin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Helsingin yliopistolle

Venetsian Muranon saarella puhalletuista monivärisistä ja -muotoisista lasipaloista huolellisen kiinnitysmenetelmän avulla Yli-Mäyryn koostamat lasifiguurit paljastavat tekijästään maalauksia selvemmin kujeilevasti leikkimielisen ja uhmakkaan, aikalailla jopa Tove Janssonin rakastettua Pikku-Myyn hahmoa muistuttavan ikinuoren pohjalaisnaisen persoonan.

Hän on saanut elämältä sen, mitä on halunnut, ja kuvataiteilijan työhön kytkien tehnyt pohjalaisen Mäyryn kylän Taidehallinsa ja Orimattilan Taidelinnansa perustamisten ja ylläpidon lisäksi Helsingin yliopiston Valtiotieteelliselle tiedekunnalle väitöskirjatutkimuksen sosiologian alalta.

Väitöskirjassaan 2011 Yli-Mäyry tutki taiteilijan, taideteoksen ja taiteen vastaanottajan kohtaamisen kokemusta lähestyen aihettaan samalla kertaa tutkijana ja taiteilijana analysoidessaan omien teostensa vastaanottoa ja kulttuurisia erityispiirteitä eri maissa.

Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka.  Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin 5

Jottei tämä näyttelyesittelyni paisu liian pitkäksi, rajaan Moision Taide-ja pitokartanon viimeisen näyttelyn esittelyn kartanon yläkerran taaimmaisen kamarisalin kookkaisiin maalauksiin. Niiden tekijä on monipuolisella tuotannollaan Helsingissä ja rannikkoalueen ruotsinkielisissä, mm. Loviisan, taideyhteisöissä tutuksi tullut Johnny Ramstedt.

Näyttelyhuoneessa voi aistia suorastaan taidekappelin tunnelman. Se syntyy kolmella seinällä olevista neljästä kookkaasta, mutta maalaustavaltaan äärimmäisen hillityn ja kauniin abstraktisen viiva- ja värikomposition sisältävästä teoksesta sekä pohjoisen puolelta sisään tulevasta kahden ikkunan tasaisesta valosta.

Nappasin teoksista käsivaralta valokuvan, johon pyysin mukaan myös Moision emäntä Anne Hasun.

Moision kartanon perusnäyttelyn tärkeä osuus koostui laadukkaasta veistoskokoelmasta

Moision Taide- ja pitokartano Oy:n viimeinen Taidesyksy-näyttely on avoinna 18.12. saakka.  Hasun perhekunta osasi rakentaa Kouvolan seudun juhlavimpaan kartanorakennukseen talon arvokkuutta tukevan toimintakonseptin 6

Kartanon sisätilojen joulukuun lopun tyhjentämisen edellä talon perusnäyttelyyn kuuluneita yläkerran veistoksia ja maalauksia 1900-luvun alkupuolelta sekä talon antiikkisisustuksen huonekaluja on jo jonkin verran vähennetty syksyn edetessä.

Bongasin kuitenkin useita pronssiveistoksia, mm. eläinveistosten mestarina tunnetun professori Jussi Mäntysen (1886-1978) Hirven.

Se on mukaelma Mäntysen Viipurin Torkkelinpuistoon vuonna 1928 paljastetusta Hirvi-veistoksesta, jonka täysikokoisia valoksia on myös Lahden Erkonpuistossa (1955), Turun Kupittaanpuistossa (1969) ja Helsingin luonnontieteellisen museon, entisen Helsingin yliopiston Eläinmuseon, edustalla Arkadiankadulla (1972). Alkuperäinen kipsivalos on esillä museon sisätilassa.

Pekka Hyvärinen

Share on facebook
Share on twitter