Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautui Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2020 Museotapahtumaksi toukokuussa nimetty Kauneuden aarteita -näyttely

Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautui Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2020 Museotapahtumaksi toukokuussa nimetty Kauneuden aarteita -näyttely

Ferdinand von Wright: Näköala Leväsen maanviljelyskoulusta, öljyväri 1884

Kouvolan taidemuseo Poikilo

Katso kohteen esittely ja kohteen omat kotisivut

Näyttely koostuu Tampereen Pyynikinlinnassa sijaitsevan Emil Aaltosen säätiön ylläpitämän teollisuus- ja taidemuseon Suomen taiteen 1800-luvun ja 1900-luvun alun teoksista sekä vanhemmasta Italian, Ranskan, Belgian ja Alankomaiden maalaustaiteesta.

Pyynikinlinnan peruskunnostuksen takia museon teoksia on esitelty tänä vuonna laajasti Tikanojan taidekodissa Vaasassa ja vuorollaan nyt Kouvolan taidemuseo Poikilossa. Näyttelyn taustavaikuttajana on uutterasti toiminut Kouvolasta Vaasan museojohtajaksi siirtynyt Elina Bonelius.

Näytteille saatujen taideteosten tekijäluetteloon kuuluvat mm.

  • Gunnar Berndtson
  • Fanny Churberg
  • Elin Danielson
  • Albert Edelfelt
  • Akseli Gallen-Kallela
  • Pekka Halonen
  • Werner Holmberg
  • Eero Järnefelt
  • Hjalmar Munsterhjelm
  • Helene Schjerfbeck
  • Hugo Simberg
  • Maria Wiik
  • Ferdinand von Wright
  • Magnus von Wright
  • Victoria Åberg.
Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautui Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2020 Museotapahtumaksi toukokuussa nimetty Kauneuden aarteita -näyttely 1
Pekka Halonen: Kevättalvea Myllykylässä, öljyväri 1892. Kuva: Museokuva

Kaikkiaan näytteillä on yhteensä 64 teosta 27 suomalaiselta taiteilijalta ja yhdeksältä ulkomaiselta arvostetulta mestarilta.

Torpparin köyhästä pojasta suutariksi, kenkätehtaan perustajaksi ja suurteollisuuden vuorineuvokseksi. Emil Aaltosen säätiön kautta myös maassamme harjoitettava tieteellinen tutkimustyö saa vuosittain miljoonien eurojen tuen.

Sääksmäellä syntynyt suomalaisen kenkäteollisuuden uranuurtaja, vuorineuvos Emil Aaltonen (1869-1949) keräsi taidekokoelmansa 1910–1940-luvuilla.

Aaltosen kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan heräsi jo nuorella iällä suutarin työtä tehdessä ja ensimmäisen kenkätehtaan aikoihin Hattulassa 1800-luvun lopulla.

Fennomaanisen ideologian vaikutuksesta hänen johtoajatuksekseen muodostui näkemys taiteesta ja taiteilijoista kansallisen identiteetin rakentajina.

Sitä kautta hän ohjautui tutkimaan taiteen historiaa käsittelevää kirjallisuutta – ja varallisuuden kasvaessa virisi myös innostus oman taidekokoelman keräämiseen ja suomalaisen tieteen tukemiseen. Hän laitatti taideteoksiaan esille myös yritystensä toimitiloihin työntekijöiden nähtäväksi.

Taidekokoelman karttumisen taustalla vaikuttivat Aaltosen näkemys kauneudesta, estetiikasta ja hengellisyydestä. Hänen elämäänsä kuului keskeisesti myös uskonnollisuus, johon liittyviä aiheita, mm. useita Madonna-aiheisia teoksia 1500-luvulta 1800-luvulle, Aaltosen kokoelmassa on useita.

Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautui Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2020 Museotapahtumaksi toukokuussa nimetty Kauneuden aarteita -näyttely 2
Albert Edelfelt: Kirsikkatyttö.öljyväri 1878. Kuva: Museokuva

Taloudellinen menestys kenkätehtailijana ja sittemmin myös konepaja- ja muoviteollisuustuotteita valmistavien yritysten omistajana lisäsivät Aaltosen lahjoitusten määrää tieteen tukemiseen ja taidehankinnoille.

Aaltonen osti Pyynikinlinnan 1932 ja perusti viisi vuotta myöhemmin nimeään kantavan säätiön. Museon ylläpidon lisäksi Emil Aaltosen säätiö on merkittävä suomenkielisten tutkijoiden tieteellisen työn tukija. Esimerkiksi tänä vuonna säätiö myöntää suomalaisen tieteen tukemiseen noin 6,4 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan Aaltosen kokoelma kasvoi noin 250 teoksen suuruiseksi. Hän luotti hankinnoissaan paljolti omaan makuunsa. Tarvittaessa hän saattoi tukeutua mm. taiteilija Kaarlo Atran tai taidehistorioitsija Bertel Hintzen asiantuntemukseen.

Kouvolan taidemuseo Poikilo 24.9.2020–10.1.2021

Yleisöopastukset: ke 7.10. ja ke 2.12.2020 klo 17

Share on facebook
Share on twitter