Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys toivottaa kaikille reittimme kulkijoille ja yhteistyökohteille Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2022!

Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys toivottaa kaikille reittimme kulkijoille ja yhteistyökohteille Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2022!

Kuva: Lassi Kujala

Kymijoen Mäntyharjun reitillä sijaitseva Verlankosken alue Maailmanperintökohde Verlassa valittiin Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2021 kulttuurimaisemaksi. Tässä lyhyt esittely Verlankosken ja sen rantaan pääosin 1890-luvulla rakennetun tehdaskylän vaiheista.

Kosken ylävirran seinämän usean metrin levyisessä Verlan kalliomaalauksessa voi yhä nähdä tuhansien vuosien ikäisiä ihmiskäsien tekemiä värillisiä kuvioita Pohjolan viimeisimmän jääkauden jälkeiseltä pyyntitalouden ajalta. Tulijat saapuivat idästä ja kulkivat maan kohoamisen paljastamissa nykyisen Kymenlaakson pohjoisosissa vesiuomia ja metsästyspolkujaan pitkin.

Parhaiden pyyntialueiden puolustamisen tarve ja valtaamisten halu eivät tehneet elämästä helppoa. Viljelytalouden ja karjanhoidon käynnistyttyä alueelle muutti vähitellen lisää myös pysyviä asukkaita. He rakensivat lämmitettäviä savupirttejä ja hyödynsivät ravinnokseen metsästyksen ja maatalouden ohessa myös kosken runsasta kalakantaa.

Kosken lähistölle syntyi perhe- ja sukutalouksia ja pysyvän asutuksen kyliä, ja niiden asukkailla oli tarve rakentaa kosken äärelle virtaavan veden ratasvoimalla toimivia myllyjä ja sahoja viljan jauhamista ja puiden sahaamista varten.

Historian melskeissä Kymijoen alue joutui samaan aikaan 1700-luvulla Ruotsin ja Venäjän väliseksi rajaseuduksi ja useiden sotien taistelutantereeksi. Suomen sodan 1808-09 jälkeen Venäjän tsaari Aleksanteri I liitti Ruotsista saamansa voiton jälkeen maamme Venäjän yhteyteen autonomisena suuriruhtinaskuntana. Sen myötä Kymenlaakson elinolot rauhoittuivat.

Verlankoski
Kuva: Lassi Kujala

Puunjalostusteollisuuden alkuvaihe Pohjois-Kymenlaaksossa ajoittui vuoteen 1872. Sveitsissä opiskellut suomalainen insinööri Hugo Neuman rakensi silloin Verlankosken ensimmäisen puuhiomon Jaalan isänniltä ostamaansa jauhomyllyyn.

Kuusipuista tehdyllä hiokkeella korvattiin paperin valmistuksessa käytettyä puuvillalumppua. Neumanin epäonneksi hiomo paloi jo pari vuotta myöhemmin. Sen jälkeen hän siirtyi työskentelemään rautateiden suunnittelijana.

Seuraavassa Verlan rakennusvaiheessa suuremman puurakenteisen puuhiomon rinnalle valmistui myös pahvitehdas 1882. Tehtaan 1890-luvun omistajista näkyvimmäksi kohosi viipurilaisen kauppiassuvun jäsen, arkkitehti Eduard Dippel, sillä hän suunnitteli nykyajallemme säilyneet UPM:n ylläpitämän tehdasmuseon tiiliseinäiset päärakennukset ja Patruunan pytingin, jotka nyt muodostavat tärkeimmät osat Maailmanperintökohde Verlan arkkitehtuurista.

Koskimiljöötä värittävät myös kaksi koskimyllyä ja vesivoimalaitosta sekä useat entiset tehtaan työväen asuinmökit ja juhlatilaksi rakennettu Seuratalo koskivirran itärannalla. Nekin sisältyvät Unescon maailmanperintökohteen 23 hehtaarin suuruiseen suojelualueeseen.

1920-luvulla Verlan pahvitehtaan vanha koneistus puuhiomoa lukuun ottamatta sähköistettiin ja koneiden työvoimavaltaista käyttöä jatkettiin vuoteen 1964 asti. Tehdas oli siirtynyt Kymin Osakeyhtiön omistukseen 1922, ja pahvituotannon huippuvuodet olivat 1943 ja 1951.

Talvisin museo ja sen yhteydessä toimiva kahvila ja käsityömyymälät eivät ole avoinna, mutta Verlankosken talvinen postikorttimaisema houkuttaa matkailijoita saapumaan kävelylle arkisista kaupunkiympäristöistään. Hyvällä tuurilla voi samalla saada napatuksi valokuvan kosken virrassa uivista saukoista, koskikaroista ja jopa talven viettoon jääneistä joutsenista.

Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys toivottaa kaikille reittimme kulkijoille ja yhteistyökohteille Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2022! 1
Kuva: Lassi Kujala

Länsi-Kymen Kulttuuritien varressa on ihmisen toiminnan muokkaamia merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Loviisassa, Kouvolassa ja Iitissä peräti kymmeniä, joista valtakunnallisesti arvokkaimpaan kategoriaan kuuluu Verlan tavoin yhteensä 24 historiallista nähtävyyskohdetta ja vanhaa maaseutu- ja kaupunkirakentamisen aluetta.

Share on facebook
Share on twitter