Kymijoen varteen ja sen länsipuolelle Kymenlaakson Kouvolan, Päijät-Hämeen Iitin ja Uudenmaan Loviisan alueelle sijoittuvaa Länsi-Kymen Kulttuuritietä hallinnoiva ja markkinoiva yhdistys täytti helmikuussa 11 vuotta.
Tuona aikana reitin yhteismarkkinointiin ja yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin on osallistunut reitin kuntien ja useiden seurakuntien ohessa lähes 100 tapahtumia järjestävää kotiseutu- ja erikoismuseoita ylläpitävää yhdistystä ja säätiötä sekä reitin varressa matkailun ohjelma- ja peruspalveluja tuottavaa yritystä.
Reitti tunnetaan jo sangen laajalti. Viime vuonna yhdistyksemme kotisivuja avattiin yli 115000 kertaa.
Länsi-Kymen Kulttuuritie tuotteistettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön päärahoituksella vuonna 2013. Silloin reitin ensimmäinen tieosuus ulottui Ruotsinpyhtään kunnan Strömforsin ruukista Kymijoen läntisimmän Ahvenkosken mereenlasku-uoman rannasta Elimäen Kirkonkylän kautta Arboretum Mustilaan.
Aloite ja reitin kulttuurimatkailuperusteinen konsepti laadittiin syksyllä 2012 Kouvolan kaupungin Elinkeinopalveluissa yhdistyksemme sihteerin Pekka Hyvärisen toimesta. Lisää Kouvolan ja Loviisan kulttuurikohteita saatiin yhteistyöhön mukaan 2014. Ja seuraavana vuonna yhteistyö laajeni Kymijoen halkomille Iitin alueille sekä Kouvolan Jaalaan ja Anjalaan.
Kun Ruotsinpyhtään kunta Kymijoen Ahvenkosken haaran länsirannalta oli liitetty vuonna 2010 Loviisan kaupunkiin, historiallisesta linnoitus-, satama- sekä 1700-luvun Kyminkartanon läänin maaherrakaupunki Loviisastakin oli tullut Kymijoen rantakaupunki. Kymijoen läntisimmän Strömforsin ruukin mereenlasku-uoman rantaa Loviisalla on noin 20 km.
Reitin varressa sijaitsee peräti 24 Museoviraston luetteloimaa ja suojelemaa Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä eli RKY-kohdetta. Reittialueen erikoispiirteisiin kuuluu myös Pohjois-Kymenlaaksosta dokumentoidut yli 20 nykyajalle säilynyttä esihistoriallista kalliomaalausta. Iitin kirkonkylä äänestettiin puolestaan Suomen kauneimmaksi kyläksi 1990.
Länsi-Kymen Kulttuuritien eteläisin reittikohde on Svartholman vanha linnoitussaari Loviisanlahden suulla Suomenlahdella, ja sisämaan pohjoisimmat kohteet ovat Vuolenkosken kylä Iitissä ja Unescon Maailmanperintökohde Verla Kymijoen Mäntyharjun reitin varressa nykyisessä Kouvolan Jaalassa.
Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2025 huomionosoitusten saajat
Yhdistyksemme on keväästä 2018 alkaen nimennyt nimikkoreittinsä varresta erityishuomion kohteiksi Vuoden tapahtuman, erikoiskohteen ja kulttuurimaiseman viiden valintakiriteerin mukaisesti reittialueen eri osista. Hyviä ehdokkaita näihin kaikkiin kategorioihin on onneksi runsaasti reitin varrella.
Vuoden erikoiskohde
Olemme seuranneet yli 10 vuoden ajan Unescon Maailmanperintökohde Verlan tehdaskylän alueen rakennusten ja rakennelmien ja puutarhojen kunnossapitoa ja rakennusten muuttamista jopa ympärivuotiseen käyttöön sopiviksi.
Kun Verlan tehdaskylän tänä kesänä 140 vuotta täyttävän Patruunan Pytingin täysi peruskunnostus ja sen sisätilojen yli kaksi vuotta kestänyt entisöinti valmistuvat juhannuksen jälkeen Verlan asiakaspalvelun ja uuden ravintolan käyttöön, niin päädyimme reittimme erikoiskohteita vertailtaessa osoittamaan tällä kertaa erityishuomiomme loisteliaalle Patruunan Pytinki-rakennukselle.
Valintakriteerimme kaikille Vuoden erikoiskohteen valinnoille ovat pysyneet muuttumattomina. Niistä tärkeimmät ovat kohteen ainutlaatuisuus tai merkittävä eroavuus oman nähtävyys- tai toimintakategoriansa vastaaviin palvelu- ja nähtävyyskohteisiin verrattuna sekä kohteen kulttuurinen merkitys toimialueellaan ja matkailullinen merkitys toimialueelleen.
Kohteen arvoa lisäävät myös vanhojen rakennusten uuden käyttötarkoituksen toiminnalliset tavoitteet. Nämä kaikki kriteerit täyttyvät erittäin hyvin Patruunan Pytingin osalta Maailmanperintökohde Verlassa.
Kunniakirja luovutetaan Verlan tehdasmuseolle Verlan perinteisenä juhlapäivänä 18. heinäkuuta.
Vuoden tapahtuma
Tämän vuoden ohjelmatapahtuman valinta aiheutti pidempää pohdiskelua. Aiemmin tuon kategorian valintamme on kohdennettu mm. Iitin Musiikkijuhlille, Kouvolan taidemuseossa järjestetylle Emil Aaltosen säätiön vanhan taiteen näyttelylle, Korvenkylän kesäteatterin esittämälle Heikki Salon musiikkinäytelmälle 506 ikkunaa sekä Lasten päivä Mustilassa ja Loviisan Wanhat Talot -tapahtumille.
Tapahtumakategorian tärkeimmät kriteerit on määritetty keväällä 2017 tapahtumien ohjelmasisällön kvaliteettisillä ja matkailullisilla merkittävyyskriteereillä sekä alansa harrastustoimintaa lisäävillä vaikutuksilla.
Ensimmäistä kertaa olemme nyt tilanteessa, jossa Jaala Areenan valmistuminen ja sen ensimmäisen kesäkauden ohjelmisto muodostavat yhdessä näistä erillisistä hankevaiheista koostuneen tapahtumallisen kokonaisuuden, jota voidaan perustellusti sanoa myös koko Pohjois-Kymenlaakson Vuoden 2025 tärkeimmäksi kulttuuritoiminnalliseksi teoksi.
Ja tuon kaiken Lions Club Jaala on kyennyt toteuttamaan Jaalan Kirkonkylän historiallisen Liikasenmäen suojellun vanhan rakennusryhmän ja kauniin kulttuurimaiseman yhteyteen ennätyksellisen lyhyessä ajassa.
Arkkitehti Kari Mustosen moderneilla puurakentamisratkaisuilla valmistunut ensisijaisesti kesäkäyttöinen 550 selkänojallisen istuinpaikan kohoavan katsomon ja salin huipputekniikan yhdistelmällä varustettu tapahtumakeskus on lisäksi maastoutettu taitavasti Liikasenmäen etelärinteeseen. Kirkonkylän kyläraitilta Areenan pysäköintialueelle saavuttaessa uuden rakennuksen katto paljastuu tulijoille näkyviin vasta mäkikumpareen päältä!
Jaala Areenan valmistumisen merkitystä lisäävät myös Liikasenmäen vanhan navettarakennuksen peruskunnostus ja muutostyöt Areenan ohjelmatoimintaa tukevaksi kahvilaksi ulkoterasseineen. Siitäkin avautuu avoin näkymä noin kilometrin päässä siintävälle Kymijoen Pyhäjärvelle. Yleisövessat on puolestaan sijoitettu järkevästi mäkikumpareen toiseen talousrakennukseen.
Näillä perusteilla yhdistyksemme nimeää Jaala Areenan valmistumisen ja sen ensimmäisen toimintakesän ohjelmiston Länsi-Kymen Kulttuuritien reitin Vuoden tapahtumaksi 2025.
Kunniakirja luovutetaan Lions Club Jaalalle Areenan avaustilaisuudessa 5. kesäkuuta.
Vuoden kulttuurimaisema
Oravalan kartano, jota on kutsuttu myös Oravalan hoviksi, sijaitsee vanhassa Valkealassa Kymijoen varrella niillä paikkeilla, missä Hovinsaari halkaisee virran kahteen osaan. Joki on ollut kulku-, kalastus- ja kauppareitti, valtakunnanraja idän ja lännen välillä sekä tärkeä uittoväylä ja koskivoiman tarjoaja sahateollisuuden käytössä.
Nykyisen tilakeskuksen lähellä, ”Hottinkosken-alueella” on havaittu nurmilaukkaesiintymä, joka saattaa viitata rautakautiseen asutukseen. Paikalla on myös jälkiä keskiaikaisesta asutuksesta kertomassa, missä Oravalan kylä alun perin on voinut sijaita.
Kansantarinan mukaan Valkealan ensimmäinen asukas, syntyperältään hollolalainen Oravan Matti, asettui asumaan nykyisen kartanon maille 1300-luvulla. Kartanon pihalla on ”Orava Matin kivi”, jossa on hohtimia muistuttava kaiverrus kiven kyljessä.
Oravan Matti sai vuonna 1365 Turussa Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen allekirjoittaman suojelukirjeen, joka todisti hänen oikeutensa kaskeamaansa uudistilaan Hollolan ja Lappeen erämiesten häätöuhkauksien torjumiseksi.
Oravalan kartanon nykyinen isäntäpari Christian Hornborg ja Ingela Hildén edustavat viidettä Hornborgien sukupolvea kartanon omistajina. He viljelevät ikivanhoja peltoja ja haravoivat itse tammimetsikön puistokäytävät.
Nykyisin kartanossa harjoitetaan luomuviljelyn lisäksi metsätaloutta ja tilan vanhojen työväenasuntojen vuokrausta. Maisemanhoidosta pitää huolta pieni lammaslauma. Kartanon historiaan ja suurten tammien ja hedelmätarhan muodostamaan kulttuurimiljööseen voi tutustua opastetuilla tarinakierroksilla tilan ulko- ja sisätiloissa. Kartanossa on järjestetty myös perinnerakentamisen neuvonta- ja muita kulttuuritapahtumia.
Isäntäparille tärkein työ on kuitenkin kartanon kulttuurimiljöön, -historian ja -perinnön vaaliminen ja säilyttäminen. Tämä on isäntäparille kaikkein ensisijaisinta ja lähinnä sydäntä.
Kunnioitamme suuresti Oravalan kartanon omistajasuvun avomielisyyttä sekä jatkuvaa kartanotilansa talousrakennusten määrätietoista muuttamista tapahtuma- ja kokoontumistiloiksi. Arvostamme myös kartanon vuosisatojen pituista historian kertomusta.
Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys on vahvoin perustein nimennyt Kymijoen Pyhäjärven itärannalla sijaitsevan, vuonna 1671 perustetun Oravalan kartanomiljöön, reittialueemme Vuoden 2025 kulttuurimaisemaksi.
Kunniakirja luovutetaan Oravalan kartanon entiseen navettatilaan näyttely- ja muuhun käyttöön ja Hornborgin omistajasuvun jäseniäkin esittelevän uuden näyttelyosaston avaustilaisuudessa perjantaina 13. kesäkuuta. Hornborgin suku on omistanut Oravalan kartanon nyt jo 153 vuotta.
Laajempi esittely Oravalan vaiheista ja omistajista julkaistaan Länsi-Kymen Kulttuuritien kotisivuilla osoitteessa www.kulttuuritielle.fi torstaina 05.06.2025.
Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen hallitus