Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2020 Erikoiskohde on tasan 200 vuotta tänä kesänä täyttävä, arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778-1840) suunnittelema Moision kartanon päärakennus

Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2020 Erikoiskohde on tasan 200 vuotta tänä kesänä täyttävä, arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778-1840) suunnittelema Moision kartanon päärakennus

Moision kartano, Kouvolan Elimäki

Suureen suosioon 1800-luvun alun eurooppalaisessa arkkitehtuurissa kohonneen uusklassinen empiretyylin hienoudet hallinnut saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel työskenteli ennen Suomeen tuloaan Tallinnassa ja Pietarissa. Hän oli valmistunut v. 1804 arkkitehdiksi  synnyinkaupunkinsa Berliinin suuresti arvostetusta Bauakademista.

Engelin valinnan Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin rakennustyötä johtavaksi arkkitehdiksi ratkaisi hänen Pietarissa tekemiinsä rakennuspiirustuksiin ihastunut Venäjän keisari Aleksanteri I.

Ennen maaliskuussa 1816 tapahtunutta nimitystään Engel oli suunnitellut 1810-luvulla jo Turkuun mm. Vartiovuoren tähtitornin. Hänen suosittelijanaan toimi Helsingin ydinkeskustan uuden asemakaavan perustan laatinut J.A. Ehrenström. Miehistä tuli nopeasti tehokas työpari.

Venäjän uudistusmielinen nuori keisari Aleksanteri I sai pääsääntöisesti hyväksyttäväkseen etukäteen myös Engelin Helsingin uusien julkisten rakennusten piirustukset. Keisari saapui katsomaan vuosi vuodelta uudistuneen Senaatintorin aluetta jo syyskuussa 1819. Edellisen vierailunsa Helsinkiin hän oli tehnyt 1812.   

Suomen sodassa 1808-09 kunnostautuneen majuri Fredrik Johan af Forsellesin perheelleen Elimäenjärven rantaan rakennuttama Moision kartanon 2-kerroksinen päärakennus oli Engelin ensimmäinen Suomessa suunnittelema säätyläiskartanon rakennus. Rakennuspiirustukset  valmistuivat alkuvuodesta 1818 ja itse rakennus 1820.

”Moision majurin” ja hänen lähisukulaistensa varallisuus periytyi v. 1745 perustetun Loviisan kaupungin ensimmäisen pormestarin, kauppaneuvos Jacob af Forsellesin kokoamasta suuresta omaisuudesta. Aateloiduttuaan hän mm. osti Wreden suvulta v. 1767 noin 10 000 hehtaarin suuruisen Elimäen Peippolan rälssikartanon, johon kuuluivat alun perin myös Moision ja Mustilan reuna-alueet.

Engel ehti tehdä Suomessa valtavan elämäntyön 25 vuodessa

Hänen suunnittelemiaan ovat Helsingin Senaatintorin suuret julkiset rakennukset sekä mm. Helsingin kaupungintalo (ent. Hotelli Seurahuone) ja Presidentinlinna (ent. Keisarillinen palatsi), useita pääkaupungin suuria kasarmi- ja sairaalarakennuksia, Helsingin yliopiston tähtitieteellinen observatorio Tähtitorninmäellä ja jopa Ravintola Kaivohuone Kaivopuistossa. 

Engelin johdolla suunnitelluista 50 kirkosta mainittakoon Helsingin tuomiokirkon ja Vanhan kirkon lisäksi Oulun ja Lapuan tuomiokirkot.

Hänen suunnittelemiaan muita tunnettuja rakennuksia ovat mm. Porin Raatihuone, Hämeen ja Mikkelin lääninhallitusten talot, Kuopion ja Oulun lyseoiden lukiot, Vanhan Vaasan hovioikeu-dentalo, Åbo Svenska Teater -rakennuksen julkisivu Turussa sekä Eckerön posti- ja tullitalo (yhdessä Carlo Bassin kanssa) Ahvenanmaalla.  

Lisäksi Engel suunnitteli useiden suomalaiskaupunkien asemakaavoja ja toimi nuorempien arkkitehtiemme ammattitaidon kehittäjänä ja rakentamisen materiaalituntemuksen lisääjänä. 

Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys on työstänyt kevään aikana Moision kartanon ala-aulaan Engelin elämäntyöstä kootun valokuvanäyttelyn. Se avautuu yleisölle Moision Taidekesä -näyttelyn oheen heti, kun Moision Taide- ja Pitokartanon ovet voidaan avata ravintolatiloille säädettyjen koronarajoitteiden purkauduttua. 

Yhdistyksellemme on myönnetty näyttelyn rakentamiseen ja Engelin teemapäivän järjestämiseen JEV-säätiön ja Kouvolan kaupungin apurahaa yhteensä 1800 euroa.  

Pekka Hyvärinen

sihteeri

Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys ry

Share on facebook
Share on twitter