Arkkitehti Lars Sonckin elämäntyötä esittelevä Kultarannasta Kettumäelle -näyttely Kuusankosken kotiseututalossa 2.8.2020 saakka

Arkkitehti Lars Sonckin elämäntyötä esittelevä Kultarannasta Kettumäelle -näyttely Kuusankosken kotiseututalossa 2.8.2020 saakka

Lars-Sonck-nayttely-master-netti

Arkkitehti Lars Sonckin (1870-1956) elämäntyötä esittelevä Kultarannasta Kettumäelle -näyttely on avoinna Sonckin suunnittelemassa Kuusankosken kotiseututalossa Kettumäellä 2.8.2020 saakka.

Suomalaisen arkkitehtuurin mestari Lars Sonckin elämäntyö sisälsi useita Suomen rakennustaiteen tyylikausien murroksia, suuria suunnittelutehtäviä ja 1900-luvun uusien rakennustekniikoiden ammatillista omaksuntaa.

Kuusankoski-Seura on yhteistyöllä Helsingin Kasarmikadulla sijaitsevan Arkkitehtuuri-museon kanssa koonnut Kuusankosken Kettumäellä sijaitsevaan, jykevistä hirsistä rakennettuun kotiseututaloon (ent. Tehtaanmäen kouluun) läpileikkauksen talon suunnittelijan, arkkitehti Lars Sonckin, mittavasta elämäntyöstä.

Arkkitehti Lars Sonckin elämäntyötä esittelevä Kultarannasta Kettumäelle -näyttely Kuusankosken kotiseututalossa 2.8.2020 saakka 1

Kultarannasta Kettumäelle – Lars Sonck 150 vuotta

Juhlanäyttely Kuusankosken kotiseututalolla 24.6.-2.8.2020

Avoinna: ke-pe 11.00-18.00, la-su 11.30-15.00

Lisätietoja ja ajo-ohje: Kuusankosken kotiseututalo

Aloitan näyttelyn esittelyni ensimmäisistä omakohtaisista tutustumisistani Lars Sonckin arkkitehtuuriin. Helsingin Taka-Töölön 12-vuotiaana koulupoikana opin 1960-luvun puolivälissä tietämään, että kaupungin korkeimmat kirkontornit olivat kuuluisan arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemia.

Korkealta mäeltä Töölönlahden yli näkyvä Kallion kirkko tosin hävisi 9 metrillä ruotsalaisen arkkitehti Melanderin Johanneksen kirkon kaksoistornien 74 metrille, mutta Kallion kirkko piirtyi taivasta vasten paljon korkeammalle kuin Johanneksen kirkon tornit.

Selvä ykkönen Helsingin kirkontorneista oli kuitenkin Sonckin suunnittelema Mikael Agricolan kirkko Eirassa Tehtaankadun varressa. Se kohosi peräti 97 metrin korkeuteen, ja sen katolla oli tornin jatkeena vielä 30 metrin pituinen huiman ylös nouseva metallikärki.

Töölöstä Eiran rantaan liikennöineen trolleybussin Agricolan kirkkoa lähinnä oleva pysäkki oli puolestaan salaperäisen linnan näköisen Eiran sairaalan kohdalla. Sekin oli Sonckin suunnittelema.

Pari vuotta myöhemmin Sonckin nimi nousi taas esiin, kun kävin vanhempieni kanssa vierailulla taidemaalari Ragni Cavénin kodissa Mechelininkadun ja Etelä-Hesperiankadun kulmatalossa. Hän kertoi, että tuo koulumatkani varressa oleva talo kytkeytyi rakennustavaltaan yhtenäisten suurten asuintalojen ja niiden yhteisen piha-alueen kortteliin ja että koko kortteli on Lars Sonckin suunnittelema (nyk. Sonckin kortteli Etu-Töölössä).

(Isältäni kuulin kotimatkalla, että olemukseltaan säteilevän aurinkoinen ja minuakin ystävällisesti huomioinut Ragni Cavén oli 1930-luvulla kuolleen taidemaalari Alvar Cawénin 80-vuotias leski.)

Ja kuinka ollakaan, muuttaessani 18-vuotiaana vanhempieni luota ensimmäiseen itsellisen elämän vuokra-asuntoon, päädyin Hakaniemen torihallin vastapäiseen Hämeentien Arenataloon.

Sekin oli Lars Sonckin suunnittelema ja koko kolmion muotoisen 1920-luvun korttelinsa kokoinen pyöreiden kulmatornien kaunistama valtavan suuri rakennus.

Nämä kaikki edellä mainitut Helsingin 1900-luvun alkuvuosikymmenten hienot rakennukset ja korttelit ovat yhä samannäköisiä ja samassa käytössä kuin 1960-luvulla.

lansi-kymen kulttuuritie lars sonck nayttely kuusankoski
Sisäkuva Lars Sonckin elämäntyötä käsittelevästä näyttelystä Kuusankosken kotiseututalolla 24.6.-2.8.2020

Lars Sonckin suunnittelemia muita rakennuksia ja taajamien asemakaavoja

Ahvenanmaalla aikuisikään kasvanut Lars Eliel Sonck aloitti opintonsa Polyteknillisessä opistossa Helsingissä vuonna 1890 ja valmistui arkkitehdiksi 1894. Opintomatkoja Sonck teki Skandinavian maihin ja Keski-Eurooppaan.

Vähän ennen valmistumistaan Sonck onnistui voittamaan Turussa järjestetyn Mikaelin kirkon suunnittelukilpailun, jota varten hän perehtyi Keski-Euroopan uusgoottilaiseen kirkkoarkkitehtuuriin ja tiilirakentamiseen. Kirkon rakentaminen aloitettiin monien vaiheiden ja kiistojen jälkeen vasta vuonna 1899 ja se valmistui 1905. Nykyisin Mikaelin kirkko ympäristöineen on luokiteltu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Tampereen tuomiokirkko

Sonckin nuoruusvuosien toinen suuri voitto tuli Tampereen Johanneksen kirkon, nyk. Tampereen tuomiokirkon, suunnittelukilpailusta vuonna 1899. Kirkko valmistui 1907, ja se lienee Lars Sonckin rakastetuin työ, jonka rinnalle suomalaisen arkkitehtuurin kansallisromanttisen tyylikauden pääkohteina ja kokonaistaideteoksina nousevat vain arkkitehtikolmikko Herman Gesellius–Armas Lindgren–Eliel Saarisen Helsinkiin suunnittelema Kansallismuseo ja kolmikon oma Hvitträskin ateljeerakennus Kirkkonummella.

Tampereen tuomiokirkon kuuluisiksi tulleiden kirkkosalin seinäfreskojen Elämän köynnöksen kantajat, Haavoittunut enkeli ja kolmen mustaviittaisen pääkallohahmon hoitama Kuoleman puutarha sekä enkelisiipien ympäröimää käärmettä esittävän kattofreskon ohessa Hugo Simberg työsti myös kirkon suurten lyijylasi-ikkunoiden maalaukset. Suuren alttarifreskon Ylösnousemus ja kuorin suuren lyijylasi-ikkunan maalauksen toteutti puolestaan Magnus Enckell.

Tuomiokirkon suunnittelukilpailun voittajatyöhön ja maalausten luonnoksiin kohdentui suurta vastarintaa, sillä Sonck halusi tilata Simbergin ja Enckellin freskot kirkon seinille vasta rakennus-töiden käynnistymisen jälkeen. Vain Ville Vallgrenin Havis Amanda -patsaan vastustus Helsingissä aiheutti yhtä kuohuttavan kulttuuririidan 1900-luvun alun Suomessa.

Molempien pelastukseksi asettui osaltaan taidemaalari ja Suomen vaikutusvaltaisin kulttuuri-lähettiläs Albert Edelfelt. Hän oli diplomatiallaan saanut järjestetyksi Pietarista luvan Suomen oman näyttelypaviljongin rakentamiseen vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn ja asettui uudistushakuisesti puoltamaan Simbergin ja Enckellin maalausten tilaamista Tampereelle ja Havis Amanda -patsaan ostamista Helsinkiin.

Simberg tavoitti freskoissaan ja koristeornamenteissaan taitavasti sitä Keski-Euroopan ja Ahvenan- maan keskiaikaisen kirkkogotiikan tunnelmaa, jota Sonck oli käyttänyt kirkon ulkomuodon perus-ideana. Ja Enckellin alttarifreskosta ja sen yläpuolisesta Risti ja orjantappurakruunu -lasimaalauk-sesta hohtava vahva valo lähes sokaisi alttaria lähestyvän kävelijän silmät kirkon keskikäytävällä.

Kirkon jatkosuunnittelussa Sonck teki vielä useita muutoksia alkuperäisiin piirustuksiinsa. Näkyvin muutos kohdentui julkisivujen kivimateriaalin käsittelyyn. Julkisivut muurattiin squared rubble – tekniikalla, jota käyttäen kiven pinta jätettiin karkeaksi.

Samaa tehokeinoa Sonck käytti sittemmin Kallion kirkossa ja Helsingin puhelinyhdistyksen toimi-talossa. Tämän tekniikan esikuvana oli mm. skotlantilaisen Aberdeenin kaupungin graniittiarkki-tehtuuri.

Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Naantalissa

Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultarannan päärakennuksen, graniittiseinäisen Villa Gullrandan Lars Sonck sai suunniteltavakseen 1900-luvun alun yhdeltä Suomen rikkaimmalta mieheltä, perheettömäksi jääneeltä suursijoittaja, kulttuurimesenaatti Alfred Kordelinilta.

Puistojen ympäröimä Kultarannan linnamainen huvila rakennettiin vuosina 1913-16. Alun perin Kultarannan linna piti rakentaa merenrantaan, mutta Sonck muutti päärakennuksen rakennus-paikan 18 metriä meren yläpuolelle kohoavalle kalliolle. Talon sisäosat korjattiin ja linnaa laajen-nettiin vuonna 1929. Nykyään se käsittää 19 huonetta.

Juhla- ja asuinhuoneet ovat alakerrassa ja makuu- ja vierashuoneet yläkerrassa, ja tornista avau-tuu näkymät Naantalin kaupunginrantaan, merelle ja Kultarannan puistoalueille. Päärakennuksen lisäksi Kultarannan huvilatilaan kuuluu useita huolto- ja mm. henkilökunnan asuinrakennuksia.

Kiinteistön puutarhan suunnittelivat Helsingin kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa Paul Olsson vuosina 1914–1915. Puutarha jakaantuu kolmeen osaan: lähes luonnon-tilassa säilytettyyn Metsäpuistoon sekä Muotopuutarhaan ja Hyötypuutarhaan.

Muotopuutarha on 16 hehtaarin suuruinen alue, jota kutsutaan medaljongiksi. Se on Kultarannan puutarhan keskeisin osa ja sisältää mm. 7500 ruusua sekä punatarhan, sinitarhan, pergolan, huvi-majat, vesialtaat ja kuusiaitojen reunustamat ”diplomaattikäytävät”.

Kultarannan Hyötypuutarhan kasvihuoneista saadaan kutakuinkin kaikki marjat, vihannekset ja kukat Presidentin virkaan kuuluviin yksityis- ja virkatilaisuuksiin ympärivuotisesti. Kasvihuoneiden yhteen laskettu pinta-ala on noin tuhat neliömetriä. Yleisö voi opastetusti tutustua Kultarannan puistoalueisiin.

(Kordelin oli kouluja käymätön raumalaisen merimiehen poika, joka loi omaisuutensa mm. yhtiöitä ostamalla ja edelleen myymällä sekä kiinteistösijoituksilla. Hänen lainopillisena neuvonantajanaan toimi varatuomari Risto Ryti, josta tuli myöhemmin Suomen Pankin pääjohtaja, valtiovarainminis-teri ja tasavaltamme viides presidentti.
Kordelin kuoli 1917 marraskuussa ns. Mommilan kahakassa venäläisen matruusin ampumana. Hän oli ehtinyt ennen sitä viettää vain yhden kesän Kultarannassa ja testamentannut omaisuudestaan suurimman osan suomalaisen kulttuurin kehittämiseen.

Testamentin mukaan Kultaranta lahjoitettiin Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle, jolta Suomen valtio osti koko 54 hehtaarin suuruisen kiinteistön Tasavallan presidentin kesäasunnoksi v. 1922. Lisäksi Kordelinin testamentin pohjalta mm. perustettiin maamme tieteellisen tutkimuksen sekä taiteen ja kulttuurielämän rahoittajaksi Alfred Kordelinin säätiö.)

Hirsihuviloita ja muita hirsirakennuksia sekä muita linnamaisia kivipalatseja

Jo 1890-luvulla Sonck suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja -huviloita, joiden kansallinen muotokieli erosi aiemmista pitsihuviloista. Niistä tunnetuimpia ovat hänen itselleen suunnittelemansa Lasses villa (1895) Ahvenanmaan Finströmin kunnassa, jossa hän vietti kaikki kesänsä, sekä Maarianhaminan länsisatamaan rakennettu, poikkeuksellisen runsaasti koristeltu ÅSS:n purjehdusseuran viistokattoinen paviljonkiravintola.

Kymiyhtiön Kuusankosken työntekijöiden lapsille 1896 valmistuneen jykevähirsisen Tehtaanmäen koulun, nyk. Kuusankosken Kotiseututalon räystäiden, kaiteiden ja sisätilojen puukoristelut jyrkän kalliorinteen reunalla lumoavat kävijänsä. Vapusta syyskuulle avoinna olevaan vaikuttavaan raken-nukseen, sen historiaan ja näyttelyihin voi käydä tutustumassa Kuusankosken Kettumäellä.

Vuonna 1897 valmistuivat puolestaan Sonckin veljelleen suunnittelema arvokas Vuorelan talo Viitasaarelle sekä Loviisan kylpylän asiakkaita varten rakennettu Mossebackenin täysihoitola Loviisan Myllyharjulle. Sen koko sisustus oli Sonckin suunnittelema, ja sitäkin rakennusta luonnehdittiin Kuusankosken kotiseututaloonkin liitetyllä määreellä ”norjalaistyyliseksi”.

Mineraalipitoisten lähteiden yhteyteen käynnistynyt Loviisan kylpylän vetovoima kasvoi entises-tään, kun Loviisan nykyisen Plagenin uimarannan ja sen viereisten tenniskenttien lähelle valmistui Sonckin piirtämä Loviisan Kasino.

Kylpyläkauden kukoistavinta aikaa riitti 1910-luvun puoliväliin saakka. Kun Euroopan 1870-luvulla alkanut La Belle Epoqué -aika päättyi 1. maailmansotaan ja muihin suuriin kansallisiin murroksiin,
Loviisan vesihoitolaitoksen vetovoima hiipui. Lopulta kylpylän päärakennus tuhoutui tulipalossa 1935, pensionaatti 1940-luvun lopulla/50-luvun alussa ja Kasinoravintola juhannuksena 1964.

1900-luvun puolella valmistuneet Sonckin suunnittelemat yksityiset huvilat/asuintalot saivat lisää jugendtyylin vaikutteita, ja Sonckin saamat tilaukset kohdentuivat entistä enemmän Helsingin suurten rakennushankkeiden toteutuksiin, joihin hän sovelsi uusia rakentamistapoja ja rakennusmateriaaleja.

Tunnetuimpia 1900-luvun alun hirsihuviloita ovat 1904 valmistuneet Sibeliuksen Ainola ja sen naapurustoon Järvenpäähän rakennettu taidemaalari Gösta Enckellin Villa Enckell, nykyinen Villa Cooper. Kauniaisten Villa Vallmogård (1905) on puolestaan jugendtyyliin tehty suuri kivihuvila.

Villa Billnäs eli Billnäsin ruukinkartanon kivirakenteinen päärakennus nykyisessä Raaseporissa on yksi Sonckin loisteliaimpia töitä. Se rakennettiin vuosina 1916-17 ja tilaajana oli ruukinpatruuna Fridolf Leopold Hisinger. Päärakennuksen oheen rakennettiin myös työväen asuinrakennus ja puutarhaan liittyviä pieniä talousrakennuksia. Villa Billnäs on yhä yksityisessä omistuksessa. Tyyliltään rakennuksen alakerta ja yläkerran pyörökaari-ikkunat viittaavat italialaiseen renessans-sipalatsiin.

Sonckin tuotannossa Villa Billnäs ja Helsingin Erottajalle jo 1911 valmistunut Rake-talo (nykyisin hotelli) edustavat Töölön puhelinkeskustalon (1915) kanssa irtiottoja Sonckin tuon ajan suurista jugendtaloista. Niistä tunnetummat ovat Sonckin 1910-luvun alussa valmistuneet Helsingin puhe-linyhdistyksen toimitalo (1905) Korkeavuorenkadulla ja Helsingin Pörssitalo (1911-12). 

Villa Billnäsin ja Naantalin Villa Gullrandan lisäksi Sonck suunnitteli 1910-luvulla loisteliaan linnamaisen rakennuksen Helsingin Kulosaareen. Se rakennettiin alkuaan Kulosaaren Rantahotelliksi 1916-17. Tarkoituksena oli tehdä Helsingistä aiempaa suositumpi lomakohde varakkaille venäläisturisteille, mutta Venäjän vallankumous pilasi suunnitelmat.
Kulosaareen oli jo aiemmin kaavoitettu ja rakennettu uudenaikainen huvila-alue, jonka asemakaavan ja rakennusten suunnittelijoina toimivat Armas Lindgren ja Lars Sonck.

Kalkkihiekkakivestä rakennettu nyk. Wihuritalo oli valmistuttuaan monilla uuden kaupunkiraken-tamisen mukavuuksilla varustettu 40 huoneen hotellirakennus. Kiinteistöön rakennettiin keskuslämmitys, juoksevan kuuman ja kylmän veden putkitukset, hissi ja kaukopuhelinyhteys. Wihuri-Yhtymä osti 2-tornisen linnan 1963 ja kunnosti rakennuksen nykyisen pääkonttorinsa käyttöön.

Sonck oli jo aiemmin saanut suunniteltavaksi myös Töölön ja Kallion puhelinkeskusrakennukset.

Ne valmistuivat vuonna 1915. Suojellun Töölön puhelinkeskustalon fasadi luo yhä mielikuvan italialaisesta renessanssipalatsista taiteilijaravintola Eliten puistikon vieressä Runeberginkadulla.

Sonck suunnitteli myös Töölön ydinalueiden asemakaavan sekä Maarianhaminan keskusta-alueen asemakaavan. Maarianhaminan kaupungintalo ja Merenkulkuopiston päärakennus valmistuivat 1930-luvun lopulla. Kaikkiaan hänen suunnittelemiaan rakennuksia eri puolilla Suomea on yli 150.

Pekka Hyvärinen