Kuva: Ari Ollikainen
Vuonna 1906 perustetun Iitin Hevosystäväinseuran järjestämä pitäjän kesäkauden avaava perinteinen ravijuhla Kausalan Helluntairavit toteutetaan tänä vuonna runsaan oheisohjelman siivittämänä.
Lipunmyynti sekä rata-alueen grillit ja mm. kenttäravintolan ja lettukahvilan palvelut avautuvat klo 10 alkaen. Ponilähtöjen ja nurmikentällä 11.30 käynnistyvien lasten keppihevoskilpailujen jälkeen pidetään juhlapuheet ja lauletaan yhdessä tangokuningas Jukka Hallikaisen johdolla Maamme-laulu.
Hevoslähdöt alkavat klo 13 ja Iitin kunnan järjestämänä Ravilinnan 80-vuotisjuhlatanssit Jukka Hallikaisen orkesterin vauhdittamana klo 14-16. Ravilinnan liikuntahallissa voi klo 11-16 tutustua lisäksi raviradan historiaa esittelevään näyttelyyn ja Kausalan ala-asteen oppilaiden ”Kausalan ravit” -aiheisten piirustusten näyttelyyn.
Koko juhlapäivän ohjelma on luettavissa alla olevan Iitin hevosystäväinseuran vaiheita esittelevän tekstin lopusta.
Poimintoja Timo Heikkilän kokoamista Iitin Hevosystäväinseuran 100-vuotishistoriikin tiedoista:
Iitin Hevosystäväinseura r.y. perustettiin 27. tammikuuta 1906. Jo sitä ennen Iitissä toimi hevosharrastusta ja -kasvatusta edistävä Hevosmiesseura, joka ylläpiti niin sanottuja kruunuoriita. Tämä tarkoitti sitä, että valtio sijoitti oriita pitäjiin eri puolille Suomea astumaan tammoja. Näin pyrittiin jo varhain turvaamaan tärkeä hevostenjalostuksellinen taso. Iitissä kruunuoriita hoiti pitkään muun muassa valtiopäivämies Juho Mynttinen.
Iitti on tunnettu pitkään hevospitäjänä. Esimerkiksi Hämeenlinnassa ilmestynyt Hämäläinen -lehti uutisoi 20.1.1870 seuraavaa: ”Pieni hevoskilpaus pidettiin tammikuun 4.päivänä Iitin kirkonkylässä. Herra Fabritiusin täällä hyvin tunnettu 6-vuotias ori Heinolasta juoksi virstan 1 minuuttia 56 sekuntia, nimismies Boströmin 6-talvinen valakka 2 minuuttia 20,5 sekuntia, molemmat Iitistä, ja nimismies Krootin 9-vuotias tamma Lammilta 2 minuuttia 22,5 sekuntia.”
Seuran talous oli alkuvuosina tiukalla. Asiakirjojen mukaan esimerkiksi vuoden 1912 lopussa kassassa oli 49,50 markkaa, ja samana vuonna oli maksettu palkintoja 149 markalla. Kausalan hevosmarkkinat olivat seuran merkittävin tulonlähde. Ne kuuluivat maan suurimpiin hevosten myyntitapahtumiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Enimmillään myynnissä oli jopa 500 hevosta.
1920-luvun alussa seura alkoi suunnitella ravirataa, jotta kilpailutoimintaa voitaisiin kehittää ja markkinapaikkaa kohentaa. Yhdistys nimesi ratatoimikunnan ja järjesti rahoitusta muun muassa myymällä 50 markan arvoisia ratamerkkejä. Vuosien saatossa myötämielisesti hevoskasvatukseen ja kilpailutoimintaan suhtautunut Iitin kunta antoi Hevosystäväin Seuralle 25 000 markan avustuksen radan rakentamiseen. Ehdoksi kunta asetti, että varsinaisen raviradan sisälle oli rakennettava niin sanottu koitosrata, jossa voitiin suorittaa markkinahevosten koeajot.
Ensimmäiset ravit uudella maaradalla ajettiin 24. elokuuta 1924. Radan valmistumisen myötä Hevosystäväinseuran toiminta sai uutta vireyttä. Vuoden 1926 elokuun raveja mainostettiin muun muassa Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Lahti-lehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. Raveissa oli mukana 26 hevosta.
Talvella 1927 seuran oli tarkoitus järjestää jäärata-ajot, mutta jäiden heikkouden ja vetisyyden takia ravit ajettiin ensimmäisen kerran talvella maaradalla. Hevosnäyttelytoiminta, joka oli yksi Iitin Hevosystäväinseura r.y.:n merkittävistä toimintamuodoista, alkoi jo vuonna 1919. Näyttelytoiminta kantakirjarekisteröinteineen hiipui 1990-luvulla, jolloin seura luopui siitä kokonaan. Vuonna 1937 Kausalan ravit radioitiin koko Suomeen. Samana vuonna seuralle ostettiin velkarahalla oma siitosori.
Iitin taloista otettiin talvisotaan 379 hevosta. Kausalassa järjestettiin ravit välirauhan aikana lokakuussa 1940. Ensimmäiset kaksipäiväiset ravit järjestettiin vain 3 viikkoa ennen Jatkosodan alkamista 1.-2. kesäkuuta 1941. Marraskuussa 1941 Iitin Hevosystäväinseuran hallitus teki merkittävän kaupan ostaessaan Etelä-Iitin suojeluskunnalta suojeluskuntatalon, joka nimettiin Ravilinnaksi. Kaupan myötä seura sai vastuulleen suurehkot velat.
Seura paransi ravirataansa jälleen 1950 ja sai järjestettäväkseen niin sanotut maakunta-ajot samana vuonna. Siitä tuli suurtapahtuma.
Ravilinnan ylläpito oli seuralle kuitenkin raskasta. Siitä pyrittiin eroon, ja Iitin kunta osti lopulta rakennuksen ja raviradan vuonna 1978. Hevosystäväinseura pidätti kuitenkin itsellään oikeuden ravirata-alueeseen, ravien järjestämiseen sekä elokuvien esittämiseen Ravilinnassa. Yhteistyö kunnan kanssa lähti käyntiin hyvin ja toimii yhä erinomaisesti. Seuran elokuvatoiminta lopetettiin 2000-luvun alussa.
Pekka Hyvärinen
