Kuva: Lassi Kujala
Maailmanperintökohde Verla on laadukkaine opastus- ja muine palveluineen hieno esimerkki vanhan tehdasyhdyskunnan uusiokäytöstä nykyajallemme sopivana kulttuurimatkailukohteena.
Punatiilisten vanhojen tehdasrakennusten ja puusta rakennettujen entisten varasto-, huolto- ja asuinrakennusten ympäröimässä kauniissa koski-, järvi- ja metsämaisemassa kiireisimmänkin matkailijan mieli rauhoittuu.
Ensin huomio siirtyy pieniruutuisten ikkunoiden täyttämien tehtaan seinien yksityiskohtiin, esim. nurkkia, räystäitä ja päätyjä korostaviin tiilikoristeisiin ja tornimaisiin nurkka- ja fasadirakenteisiin sekä kattojen viehättäviin mustiin metallikoristeisiin.
Parhaalla paikalla kosken rannassa on kattoprofiililtaan polveileva komea Patruunan Pytinki ja sen komeasti kukkiva perinnekasvien puutarha. Myös järvenrannan tukkinippuvaunujen vanhojen kiskojen viereen entisöity tehtaan hyötypuutarha saa osakseen kävijöiden ihailua.
Pytingin edestä maantiesilta johtaa kulkijat entisenä valtakunnanrajanakin olleen Kymijoen Mäntyharjun reitin länsirannalta itärannalle. Vuosina 1744-1811 itärannan Valkealan kunta kuului Venäjän keisarikuntaan ja länsiranta Ruotsin puoleiseen Kustaa Vaasan perustamaan Iitin kirkkopitäjään, jonka itäosista Valkealan pitäjä oli muodostettu 1639.
Koska Iitin pohjoisosien alueista ja kylistä 1870-luvun lopulla muodostettuun Jaalan kuntaan valmistui kirkko vasta joulun edellä 1878, Kymijoen Mäntyharjun reitin Iitin puolelta tehtiin siihen saakka kirkkomatkat yleensä Pyhäjärven ylitse soutaen Iitin kirkonkylään.
Vaaleasta maasälpätiilestä rakennettu Verlan makasiinirakennus (nykyisin kesäravintolan käytössä) tehdasalueen keskellä poikkeaa väritykseltään muusta rakennuskannasta. Koskenrannan tärkeitä rakennuksia ja teknisiä rakenteita ovat puolestaan silta ja kaksi myllyrakennusta sekä kaksi vesivoimalaitosta patoineen ja vesikanaaleineen.
Ne muodostavat yhdessä kylän maantievarren vanhojen asuinrakennusten ja okrankeltaisen Seurantalon kanssa kosken elävöittämään järvimaisemaan myös mittasuhteiltaan sopivan kokoisen varhaisteollisen kulttuuriympäristön.
Verlankosken ja sitä ympäröivien monimuotoisten metsäalueiden sekä pienten järvien muodostamassa Maailmanperintökohteessa on yhä mm. runsas linnusto ja nisäkäspopulaatio. Maastoon merkitty ja monipuolisesti opastettu UPM Metsäpolku tarjoaa kävijöille tietopaketin suomalaisista metsätyypeistä ja metsänhoidosta – ja johdattaa kävelijät myös kosken yläpuolisen kauniin järvimaiseman rantaan.
Sykähdyttäviä valokuvaushetkiä voi kokea talviaikanakin, kun sulan kosken virrassa ui saukkoperhe tai talvehtimaan jäänyt joutsenpari ja jäänreunoilta sukelteleva koskikara.
Monet kävijät haluavat nähdä myös Verlan pysäköintipaikan vastarannan kallioon maapallomme viimeisimmän jääkauden jälkeen kenties noin 7000 vuotta sitten metsästäjinä ja kalastajina eläneiden ihmisten maalaaman kalliomaalauksen ja Museoviraston kaivauksissa kosken läheltä paikallistettuja esihistoriallisia kiviröykkiöitä.
Kesän edetessä Verlan tehdasmuseo on avoinna 3.5.-26.6. ti-su klo 11-16 (suljettu Juhannusaattona 24.6.) sekä 27.6.-15.8. joka päivä klo 10-18 ja 16.8.-30.9. ti-su klo 11-16.
