Kuva: Perheniemen ent. kartanon päärakennus Perheniemen opistolla
Iitin luontoon, kulttuurimaisemiin ja
-historiaan tutustuessa riittää ihmeteltävää!
Kulttuuripitäjä Iitti -näyttelyn suunnittelu käynnistettiin tammikuun lopulla 2021 Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen aloitteesta. Tavoitteena on saada Kustaa Vaasan Pohjois-Kymenlaaksoon vuonna 1539 Hollolan emäpitäjän itäpuolelle perustaman Iitin kirkkopitäjän poikkeuksellisen värikäs ja kansallisesti merkittävä kulttuurihistoria näyttelyn kautta katsottavaksi ja kuunneltavaksi kahdella tavalla:
Täydessä laajuudessaan digitaalisena tietopankin tyyppisenä verkkoversiona netistä ja sisällöltään tiiviimpänä perinteisenä opastustekstien ja kuvaseinäkkeiden sekä osin tv-näytöltä ja videotykillä esitettävien kuva- ja äänitallenteiden elävöittämänä fyysisten esineiden, kirjojen ja taideteosten näyttelynä.
Jälkimmäisen esitystavan ensimmäiseksi näyttelytilaksi on alustavasti pyydetty Helsingin tuomiokirkon kryptan kaunista tiiliholvattua kirkkosalien tilaa alkukesälle 2023. Sen jatkoksi näyttelylle pyritään löytämään sopiva esitystila samalle kesälle myös Iitistä.
Näyttelyaineistoa kootaan yhdessä Kulttuuritien reitin varressa Etelä-Iitissä sijaitsevaa Karralan kotiseututaloa ylläpitävän Iitin kotiseutuyhdistyksen ja maamme kansallista kulttuuriperintöä Iitissä vaalivien muiden yhteisöjen, kuten mm. Jordan Peuroniuksen sukuseuran, Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen, A.J. Sjögrenin Seuran ja Iitin seurakunnan kanssa.
Päävastuu näyttelyn toteutuksesta ja tiedotuksesta on yleishyödyllisellä Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksellä, jonka hallinnoiman kulttuurireitin ja sen nähtävyyksien, tapahtumien ja matkailupalvelujen yhteismarkkinointiin on osallistunut vuodesta 2014 alkaen yhteensä yli 100 yhteisöä, Iitin alueelta 24.
Näyttelyn valmisteluun osallistuvat henkilöt kokoavat talkookäytännöllä tietoja ja kuvia yhdistystensä toiminnan tärkeimmistä saavutuksista ja näyttelyssä esiteltävien Iitin kylien ja niiden elinkeinotoiminnan historiasta sekä aineistoa näyttelyn työsuunnitelmaan sisältyvistä muista Iitin kulttuurihistorian aiheista ja henkilöistä.
Valmistelua koordinoivan työryhmän jäseniä ovat Eila Metsäpelto ja Irma Napola Iitin kotiseutuyhdistyksestä, Ritva Mäkelä-Kurtto A.J. Sjögrenin seurasta, Olli Pasila Iitin musiikkijuhlayhdistyksestä, kulttuurineuvos Eero Niinikoski monikymmenvuotisena Iitin kesäasukkaana ja työryhmän puheenjohtaja Pekka Hyvärinen Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksestä. Kaikkiaan näyttelyn valmisteluun osallistuu tänä vuonna 15-20 henkilöä.
Kirjailijoita, taiteilijoita, elokuvaohjaajia, näyttelijöitä…
Näyttelyssä esitellään Iitin historiaan vahvasti kytkeytyvien valtiohallinnon ja aateliston mahtihenkilöiden sekä suomalaisen taiteen ja kulttuurin merkittävimpien edustajien joukkoon kuuluvien kirjailijoiden, musiikin esittäjien, kuvataiteilijoiden ja elokuvantekijöiden rinnalla pitäjän maanviljelyn ja teollisen kehityksen ja varhaisen luonto-, järvilaiva- ja junamatkailun vaiheita sekä Kymijoen suurten koskien ja Kimolan kanavan ajan saatossa muuttuneita hyötykäyttötapoja.
Tärkeimpien kyläalueiden esittelyn rinnalla kerrotaan Iitin mahtavan Hiidenvuoren vuonna 1914 alkaneesta kesäjuhlaperinteestä sekä 70 vuotta vanhasta Saukonkallion tanssilavaperinteestä Iitin Urajärven rannassa ja mm. Perheniemen opiston toiminnasta ja siihen kytkeytyvän entisen Perheniemen kartanon historiasta Etelä-Iitin Sääskjärven rannassa.
Iitin nykyisen 1600-luvulla rakennetun punaseinäisen kirkon ja pian 483 vuotta täyttävältä seurakunnalta saatujen palvelujen merkitys rauhan aikoina ja erityismerkitys kansakuntamme kohtalonhetkiin liittyneissä tilanteissa on myös Iitin kulttuurihistoriaan kuuluva keskeinen asia. Kirkonkylän alue on yhä kunnan kulttuurinen keskus ja Museoviraston luokittelema Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Henkilögallerian 1500–1600-lukujen ajalta esitellään Kustaa Vaasan ja kreivi Pietari Brahen elämäntyötä sekä Iitin monilapsinen apulaispappi Jordan Peuronius ja kartanoiden perustaja Katarina Guthrie. Ruotsin ja Venäjän välisten 1700-luvun sotien ja venäläismiehitysten raskailta ajoilta tunnetuimmat Kymijoen varressa ja Iitissä käyneet ja toimineet henkilöt ovat Helsingin Suomenlinnan ja Loviisan linnoitukset suunnitellut Augustin Ehrensvärd sekä Ruotsin kuninkaat Adolf Fredrik ja kolmelle kesälle 1778-1790 ajoittuneen nimikkosotansa käynnistänyt Kustaa III.
1800-luvun henkilögalleriassa esitellään mm. kieltentutkija, Pietarin tiedeakatemian jäsen ja kansatieteellisen museon johtaja Anders Johan Sjögren (1794-1855), Perheniemen kartanon päärakennuksen suunnitellut arkkitehti Carl Albert Edelfelt (1818-1869), suomen kielen runomuodon kehittäjä ja ulkomaisten näytelmien, laulujen ja oopperalibrettojen suomentaja, kirjailija Antti Törneroos (1835-1896), Sääskjärven kylän Pasilan tilalta maanviljelijäksi ja kauppiaaksi Helsingin Fredriksbergiin muuttanut Carl Pasila (1849-1912), jonka sukunimestä tuli vähitellen Fredriksbergin kaupunginosan suomenkielinen nimi, sekä taidegraafikko ja -maalari Johan Knutson (1816-1899).
1900-luvulla elämäntyönsä tehneistä eri taidemuotojen merkittävistä edustajista esitellään mm. oopperalaulaja ja -ohjaaja Wäinö Sola (1883-1961), näyttelijät Evert Suonio (1892-1934) ja Kirsti Suonio (1872-1939), kirjailija L. Onerva (oik. Hilja Onerva Lehtinen, 1882-1972), kirjailija Hella Wuolijoki (o.s. Murrik, 1886-1954), teatteriohjaaja, kirjailija Bertolt Brecht (1898-1956), taidemaalarit Victor Westerholm, Pekka Halonen ja Väinö Hämäläinen, Atelier Apollon perustaja, dokumenttielokuvaaja K.E. Ståhlberg, Mankalan koskialueella ja Vuolenkoskella työskennelleet 1920–1940 -lukujen elokuvaohjaajat Erkki Karu, Valentin Vaala, Ilmari Unho, Teuvo Tulio ja Roland af Hällström, näyttelijät Heidi Blåfield-Korhonen ja Oiva Soini (myöh. oopperalaulaja ja -johtaja ja laulunopettaja), Kaarlo Oksanen, Rakel Linnanheimo ja Mirjam Kuosmanen, Tauno Palo, Hilkka Helinä ja Kirsti Ortola sekä Regina Linnanheimo, William Markus ja Åke Lindman.
2000-luvun klassisen musiikin konserttitarjonta kytkeytyy pääosin Iitin musiikkijuhliin. Festivaalin taiteellinen johtaja on Iitissä syntynyt pianisti Laura Mikkola. Ja elokuvanteon iittiläistä perinnettä ovat ansiokkaasti jatkaneet ohjaaja Tuukka Temonen ja hänen puolisonsa näyttelijä Olga Temonen.
Oman esittelynsä saa myös Iitissä syntynyt ja aikuiseksi varttunut Ylen suosituimman 1950- ja 1960-lukujen radioviihdeohjelman Kankkulan kaivolla ideoija ja käsikirjoittaja Aune Onerva Haarla (1923-1976). Hän työsti useita muitakin radio-ohjelmia ja toimi iskelmien sanoittajana ja mm. Puhelinlangat laulaa -ohjelman ensimmäisenä juontajana.
Erityishuomiota osoitetaan Iitin-Jaalan alueen murteen tallentaja Aino Vallille (1902-1987) sekä varsinkin maamme sosiaalisten olojen kehityksen ja kulttuurihistorian tutkija, prof. Aimo Halilalle (1912-1998), jonka ensimmäinen julkaistu teos oli litin historia, osa 1 (1939). Osa 2 valmistui vuonna 1966.
Iitin kunnan kulttuuripalveluista nousevat esiin laadukas kirjasto ja sen kanssa yhtä aktiivisessa käytössä oleva kansanopisto. Kunnan ylläpitämä kotiseutumuseo Iitin kirkonkylässä on avoinna sen naapurissa sijaitsevan Iitin kesäteatterin näytösten aikana.
Kulttuuripitäjä Iitti -näyttelyn hankkeelle myönnettiin helmikuussa Suomen Kulttuurirahaston apuraha.
