On pitkään luultu, että Loviisan kaupungin museon käytössä jo kymmeniä vuosia ollut, vuonna 1755 valmistunut kivirakennus oli komendantintalo 1700-luvulla. Museon uusin arkistojen tutkimus osoittaa, ettei tämä pidä paikkaansa.
”Olemme kauan ymmärtäneet, että tiedämme liian vähän omasta talostamme, ja siksi halusimme työskennellä tässä näyttelyssä sen rakennushistorian parissa. Yllätyimme kuitenkin siitä, että saimme arvioida museorakennuksen identiteetin uudelleen näin perustavalla tavalla”, kaupungin museon intendentti Ulrika Rosendahl kertoo.
”Arkistomateriaali osoitti yksiselitteisesti, ettei museon rakennus koskaan ollut komendantintalo 1700-luvulla, kuten aiemmin luultiin. Sen sijaan tällä paikalla on sijainnut linnoitusjoukkojen upseerien käytössä ollut asunto ja piirustustoimisto koko Ruotsin vallan ajan.”
”Varsinainen komendantitalo oli sen sijaan osoitteessa Itäinen Tullikatu 17 sijaitseva talo, jota loviisalaiset tapaavat kutsua Palokunnantaloksi. Taloon asettuivat 1770-luvulta lähtien ruotsalaiset komendantit, jotka toimivat Loviisan varuskunnan paikallisina päällikköinä. Talojen nimien sekoittuminen johtui osittain siitä, että kumpaakin taloa on aika ajoin kutsuttu linnoitustaloksi, ja jos lukee kirjallisia lähteitä, syntyy helposti väärinkäsitys siitä, mitä rakennusta tarkoitetaan.”
”Toinen syy sekaannukseen on se, että nykyinen museorakennus tosiasiassa oli lyhyen aikaa komendantintalo paljon myöhemmin. Venäläisen varuskunnan ajan lopulla varuskunnan päällikkö asui nykyisessä museorakennuksessa, mutta häntä puhuteltiin paikallismajuriksi. Viimeinen paikallismajuri Gustav Lindström sai v.1884 komendantin arvonimen, mutta menehtyi jo samana vuonna. Loviisalaiset alkoivat tässä yhteydessä kutsua museorakennusta Komendantintaloksi.”
Tutkimusprojekti oli osa näyttelyn Niin kutsuttu Komendantintalo ja museon aikaisemmat kodit valmisteluja. Ensi kevääseen 9.3.2025 saakka avoinna oleva näyttely kertoo niistä neljästä rakennuksesta, joissa museo on toiminut perustamisvuotensa 1904 jälkeen. Museo on toiminut 120 vuoden aikana Loviisan Raatihuoneessa, Degerbyn ratsutilan rakennuksessa, Frenckellin talossa osoitteessa Lyhytkuja 3 sekä nykyisessä Komendantintalona yleisesti tunnetussa museorakennuksessa.
”Oli tärkeää tutkia nyt karttoja, piirustuksia ja tosiasiallisia rakennuksia, koska talojen nimitykset ovat muuttuneet historian saatossa. Kaikilla näillä rakennuksilla on oma historiansa ja kytköksensä erilaisiin, merkittäviin tapahtumiin kaupungin menneisyydessä”, Rosendahl toteaa.
Rakennusten historian ohella näyttely käsittelee myös museon 120 vuoden ajanjaksoa Loviisassa. ”Museon historia on myös kaupungin historiaa, ja tässä näyttelyssä voi oppia lisää molemmista”, amanuenssi Elina Parkkila sanoo.
Vierailijat saavat seurata museotyössä tapahtuneita muutoksia, ja kuinka esinekokoelmia on kuljetettu muuttokuormina kaikkiin eri rakennuksiin ja hyödynnetty museon monissa näyttelyissä. Vierailijat saavat tutustua esimerkiksi museon ensimmäisen intendentin Jedvard Iveruksen elämäntyyliin museolla tai selvittää, miten museon kokoelmia suojeltiin toisen maailmansodan aikana.
Loviisan kaupunginmuseon kuva- ja muuhun digitaaliseen aineistoon voi tutustua laajasti myös Finnassa.
Loviisan historiasta kiinnostuneilla on nyt kissanpäivät, kun Loviisan kaupungin museo on julkaissut lähiseutunsa historiaan liittyvää aineistoa 3000 hakunimikkeen verran maksutta tutkittavaksi verkosta valtakunnallisen finna.fi-hakupalvelun kautta.
”Tämä oli iso harppaus museollemme. Aiemmin oltiin täysin kortistojen ja luettelokirjojen varassa. Mahtavaa, että pystymme nyt tarjoamaan yleisölle ja tutkijoille pääsyn näihin aineistoihin”, iloitsi museointendentti Ulrika Rosendahl digitointiprojektin edetessä.
Aineistoon sisältyy valokuvia Loviisan kaupungista ja seudusta sekä sen asukkaista ja vieraista yli 100 vuoden ajalta. Finnan sivujen kuvista voi tutkia ja ihastella samalla vaikkapa museon kauneimpia pukuja, esineitä ja arvokkaita taideteoksia.
Finna-palvelussa olevia kuvia voi ladata oman käytön lisäksi myös julkaistavaksi. Käytön yhteydessä on mainittava kokoelman omistaja eli Loviisan kaupungin museo sekä kuvaajan nimi, jos se on tiedossa. Uusi palvelu mahdollistaa museolle myös vaihtuvat verkkonäyttelyt. Markkinointi- ja mainoskäyttöön tulee pyytää kuitenkin lupa kuvissa esiintyviltä, elossa olevilta henkilöiltä.
”Loviisan kaupungin museo ottaa mielellään vastaan lisätietoja ja palautetta Finnassa julkaistusta aineistosta. Museon jokaisen esineen ja valokuvan kohdalla on linkki palautelomakkeeseen, jonka kautta voi lähettää postia”, Rosendahl muistuttaa lopuksi.
