Kuusankoski-Seuran ylläpitämässä Kuusankosken kotiseututalossa esitellään mm. seuran kuva-arkiston aarteita 100 vuotta sitten perustetun Kuusankosken entisen kunnan asukkaista ja kaupunkirakenteesta

Kuusankoski-Seuran ylläpitämässä Kuusankosken kotiseututalossa esitellään mm. seuran kuva-arkiston aarteita 100 vuotta sitten perustetun Kuusankosken entisen kunnan asukkaista ja kaupunkirakenteesta

Kuusankosken kotiseututalo

Kuusankosken kotiseututalo

Katso kohteen tiedot ja kohteen kotisivut

Arkkitehti Lars Sonckin piirtämässä Kuusankosken Kettumäen kalliojyrkänteellä sijaitsevassa 1890-luvun kansallisromanttisessa kotiseututalossa esitellään 26.9. saakka Kuusankoski-Seuran kokoamaa vanhaa esineistöä ja kuva-arkiston aarteita näyttelyssä Kuusankoski 100 vuotta. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Esillä on myös esineistöä ja taideteoksia, joita yhdistys on saanut lahjoituksina. Nykyisen Kouvolan Kuusankosken kaupunginosan historian esittelyn rinnalla näyttelyyn on koostettu lisäaineistoa teemoista Kansakoulussa Kuusaalla ja Urheilun 100 vuotta.

Pääosin Niina Heikkilän työstämä näyttely on avoinna ke-pe klo 11-17 sekä la-su klo 12-15.30. Sen ohessa kotiseututalolla myydään Kuusankoski-Seuran julkaisemia Kuusankoski-aiheisia kotiseutukirjoja ja Vellikuppi-lehtiä.

Näkymä Kuusankosken Kettumäeltä UPM:n tehtaille.
Näkymä Kuusankosken Kettumäeltä UPM:n tehtaille.

Aluksi oli Kustaa Vaasan Pohjois-Kymenlaaksoon v. 1539 perustama Iitin kirkkopitäjä. Aloitteen Kuusankosken oman kunnan perustamisesta teki Iitin kunnanvaltuusto lokakuussa 1918.

Metsäteollisen yritystoiminnan avulla saavutetusta yhdyskuntarakenteen vahvasta kehityksestä nauttinut ja sen osana myös monipuolisista kulttuuripalveluistaan tunnetuksi tullut Kuusankoski irrotettiin itsenäiseksi kunnaksi Iitin ja Valkealan kunta-alueista 100 vuotta sitten 1921.

Aloitteen Kuusankosken kunnan perustamisesta teki Iitin kunnanvaltuusto lokakuussa 1918. Iitin itäisimmistä osista jo vuonna 1631 muodostettu Valkealan kuntakin hyväksyi lopulta asian. Ehdotuksen syynä oli se, ettei maatalousvaltainen Iitti saanut Iitin puoleisille Kuusankosken alueille muuttaneiden tehdastyöläisten perheille tarvittujen asuntojen, koulujen sekä mm. terveydenhoidon palvelujen rakentamiseen yritysverotuloja, koska tehtaiden maksamat kunnallisverot ohjautuivat niiden sijainnin takia Valkealan kunnalle. Siksi Iitin verotulot eivät riittäneet Iitin puoleisille Kuusaan taajama-alueille tarvittujen julkisten palvelujen nopeaan laajentamiseen.

Kuusankoski-Seuran ylläpitämässä Kuusankosken kotiseututalossa esitellään mm. seuran kuva-arkiston aarteita 100 vuotta sitten perustetun Kuusankosken entisen kunnan asukkaista ja kaupunkirakenteesta 1

Jaalan kunta, jonka alueella sijaitsi puolestaan 1880-luvulla vahvaan toiminnalliseen kasvuun yltänyt Verlan pahvitehdas, oli itsenäistynyt Iitistä omaksi kunnaksi 1879.

Verlan tehdas siirtyi Hirvensalmen Kissakoski-yhtiön oston osana Kymi-yhtiön omistukseen 1922. Samana vuonna Kymi-yhtiö osti Etelä-Iitistä 8000 hehtaarin suuruiset metsä- ja peltoalueet omistaneen Perheniemen kartanon, josta mm. toimitettiin pitkät ajat Kymintehtaalle sen ruokahuollon tarvitsema maito ja useat muut ruoan valmistusainekset.

Viimeisimpänä Iitin kirkkopitäjään alun perin kuuluneista nykyisen Kouvolan alueista itsenäistyi omaksi kunnakseen Riihimäen ja Pietarin välisen junaradan risteysasemaksi ja kasvavaksi kauppapaikaksi muotoutunut Kouvolan asemakylä lähiympäristöineen.

Se erosi Valkealasta itsenäiseksi kunnaksi heti Kuusankosken kunnan perustamisen jälkeen 1922 ja hyväksyttiin kauppalaksi 1923 ja kaupungiksi 1960. Kuusankoski sai kauppalanoikeudet vuonna 1957 ja kaupunkioikeudet 1973. Sen alueita liitettiin Kouvolaan jo vuosina 1956, 1966 ja 1985.

Kouvolan seudun suuressa kuntaliitoksessa 2009 Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupunkien rinnalle uutta yhteistä kaupunkia kehittämään liittyivät myös Jaalan, Valkealan ja Elimäen varakkaat maalaiskunnat.

Kustaa Vaasan perustama Iitti valitsi toisin. Se on nyt 482 vuoden ikäinen ja 685 neliökilometrin kokoinen maalaiskunta Päijät-Hämeen maakunnassa.

Historia kertoo, että Suomenkin lääni-, maakunta- ja kuntarajat eli julkisen hallinnon ja veronkannon alueelliset rajat muuttuvat toistuvasti läpi vuosisatojen ja vuosikymmenten. Toivotaan, että lähes ikiaikaisessa läntisen ja itäisen kulttuuripiirin rajapinnassa sijaitsevan Pohjois-Kymenlaakson hallintoalueiden muutoksissa ei tällä vuosisadalla liikuteltaisi kuitenkaan valtakunnanrajoja.

Pekka Hyvärinen

Share on facebook
Share on twitter