Satoja vuosia vanhan Elimäen entisen pitäjän 1850-luvulta alkanut vuosittainen Pestoomarkkinaperinne kokoaa jälleen syyskuun ensimmäisenä lauantaina 5.9. 2000-3000 ihmistä Elimäen Kirkonkylään.
Yli 50 vuotta nykymuodossaan järjestetyssä tapahtumassa ei pestata enää piikoja ja renkejä työvoimaksi pitäjän kartanoille ja muille isoille maatiloille, vaan nimetään joka vuosi Elimäen kunniahenkilöiksi omilla toimillaan ja toiminnoillaan Elimäen hyväksi ansioituneet uusi Piika ja Renki. Valinta julkistetaan aina tasan klo 12.00.
Tämä elimäkeläisille hyvin tärkeä vanha pitäjäjuhla järjestetään Elimäen kirkon ja Elimäen entisen kunnantalon välisellä torilla sekä sen viereisellä Kirkonkylän keskusraitin, eli Vanhamaantien 200 metrin katuosuudella. Ajoneuvoliikenne ohjataan kiertotielle markkinapäivän ajaksi iltapäivään klo 15 asti.
Kaupanteko aloitetaan lauantaiaamuna klo 9 ja lopetetaan klo 14. Markkina-alueella myydään mm. huonekaluja, kotitaloustavaroita ja pakastepusseja, rottinkikoreja, harjoja, leluja, vaatteita, laukkuja, koruja, kosmetiikkaa, monia erilaisia käsitöitä ja jopa takorautatuotteita sekä leipomotuotteita, säilykkeitä, liha- ja kalatuotteita, grillimakkaroita, juustoja, jäätelöä, mehuja, virvokkeita ja tietysti lakritsia.
Myyjiä on tälläkin kertaa kymmenittäin. Kahvilatelttoja ja rihkamakauppiaitakin on kiitettävän runsaasti, ja lapset innostuvat aina kokeilemaan onneaan ongintakojulla ja käymään oikeiden paloautojen ohjaamoissa palokunnan pihalla markkinatorin naapurissa, jossa voi myös ruiskuttaa palomiesten neuvomana vettä maalitauluihin paloautojen vesiletkuilla.
Perinteisesti Elimäen Pestoomarkkinoilla esittäytyy myös poliittisten puolueiden paikallisyhdistyksiä sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja muita järjestöjä ja paikallisia yhdistyksiä.
Markkinapäivän runsaan oheisohjelman kohokohta on ollut aina uuden Piian ja Rengin valinta klo 12. Samalla näyttämöllä soitetaan jo heti aamusta ja puolenpäivän jälkeen elävää ja tanssittavaakin musiikkia markkinavieraille kolmen orkesterin voimin – niin lapsille, nuorille kuin vanhemmillekin.
Lisäksi lapsille on tarjolla pomppulinnat, poniratsastusta ja maalaistalon kotieläimiä silitettäviksi sekä kasvomaalausta.
Pestoomarkkinoilla esitellään joka vuosi myös elimäkeläisille merkittävä näyttely- tai asiateema. Nyt huomion kohteeksi haluttiin nostaa Monipuolinen Metsämme, johon kytkeytyen näyttämön yleisölle kerrotaan markkinapäivän edetessä useista eri näkökulmista lähestyen tietoutta metsistämme. Klo 10.30 voi osallistua myös
Tuula Kalpan johdolla noin 45 minuutin kävelyretkelle Kirkonkylän lähimetsään Yhteisötila Puljun edestä.
Pestooviikonlopun perjantain 4.9. ohjelmaan kuuluu perinteinen ”Pentin hölkkä” klo 18 Keskuskoulun edustalta kävellen tai juosten tai polkupyörällä ajaen. Kaikkien tähän liikuntatapahtumaan osallistuvien kesken arvotaan tälläkin kertaa hyviä palkintoja.
Ja Pestoomarkkinaperinnettä vaalien sunnuntaina 6.9. klo 10 kokoonnutaan vielä Pestookirkkoon.
Elimäen kartanoiden työväen pestaussunnuntai paisui 1870-luvulla tuhansien ihmisten markkinahulinaksi
Pestoomarkkinaperinne kytkeytyy Elimäen suurten kartanoiden ja muiden talollisten tarvitsemien piikojen ja renkien vuosittaisiin pestaustapahtumiin, joista muotoutui varsinkin 1860-luvun lopun suurten nälkävuosien jälkeen paljon järjestyshäiriöitä ja siveettömyyttäkin aiheuttaneita tuhansien ihmisten kokoontumisia Elimäen
nykyisen 1600-luvun kirkon äärelle.
Laajimmillaan Elimäelle saapuneen markkinaväen kulkupelien eli hevosten ja hevoskärrien määräksi laskettiin 1870-luvulla jopa 1300 ja ihmismääräksi noin 6000. Joukkoon mahtui monenlaisia kaupustelijoita ja esim. ruuan ja eläinten kauppiaita, viinan ja rihkaman myyjiä sekä povareita, kerjäläisiä, varkaita, soittajia ja muita markkinahumusta osaansa etsineitä.
Tämän vuoksi Elimäen pestoomarkkinoita yritettiin lakkauttaa jopa maamme korkeimpien valtiohallinnon viranomaisten toimesta, mutta lakkautusyritykset epäonnistuivat vuosi toisensa jälkeen. Vielä 1880-luvullakin pestoopäivä järjestettiin elokuun ensimmäisenä sunnuntaina, mutta sittemmin piikojen ja renkien pestaamiset alettiin hoitaa syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Markkinapohjainen työväen pestauskäytäntö hiipui 1910-luvulla ja perinne katkesi kokonaan 1930-luvun lopulla, kunnes tämä Elimäen 1800- ja 1900-lukujen vetovoimaisin paikallinen perinnetapahtuma elvytettiin nykymuotoonsa vuonna 1975.
Ensimmäisen kerran kunnianimikkeet Elimäen Piika ja Renki otettiin käyttöön 1992. Tuolloin valinnan suorittivat Elimäen kotiseutuyhdistys ja kunnan museolautakunta.
Piiaksi ja Rengiksi valittujen edellytettiin olevan pitkään Elimäellä vaikuttaneita, juuriltaan elimäkeläisiksi tunnustautuvia ja Elimäkeä tunnetuksi tehneitä henkilöitä. Heidän toivottiin lisäksi olevan aktiivisia kansanperinteen vaalijoita ja samalla kotiseututyöstä innostuneita. Viime vuosina Piian ja Rengin valinnan ovat
suorittaneet Elimäen kotiseutuyhdistys ry ja Pestoomarkkinat ry.
Monille sukujuuriltaan elimäkeläisille henkilöille Pestooviikonloppu on myös täkäläisten sukulaisten ja tuttavien vuosittainen tapaamisjuhla, johon saavutaan kesäajan päätteeksi pitkienkin matkojen takaa.
