Kymijoen Ankkapurhan kosken molemmille rannoille sijoittuva alue on historialtaan erittäin rikas. Se sisältää muun muassa Kymenlaakson jääkauden jälkeisen ajan ilmeisesti vanhimman löydetyn asuinpaikan n. 6600 vuoden takaa. Kaivausten kampakeraamiset esinelöydöt ja niiden ajoitus tehtiin Kansallismuseon toimesta, ja osa esineistöstä on nähtävänä opasteteksteineen Teollisuusmuseon näyttelysalissa.
Kustaa III:n sota ja Anjalan liitto
Ruotsi ja Venäjä kävivät 1700-luvulla kolme keskinäistä sotaa Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueiden herruudesta. Niiden seurauksena suurvalta-asemaansa menettäneen Ruotsin itäraja siirtyi 1600-luvun linjauksistaan huomattavasti lännemmäksi, Kymijoen läntisimpään Ahvenkosken mereenlasku-uomaan saakka.
Ruotsin itsevaltaisen kuninkaan Kustaa III:n Venäjää vastaan heinäkuussa 1788 käynnistämän Ruotsin hyökkäyssodan historiaan jäi puolestaan Wreden suvun omistamassa Anjalan kartanossa Ruotsin armeijan 113 upseerien saman vuoden loppukesällä allekirjoittama, sotaa oikeudettomana pitänyt Anjalan liittokirja. Sitä oli edeltänyt muutamien säätyläisupseerien, esimerkiksi kenraalimajuri C.G. Armfeltin allekirjoittama kuningasta kohtaan kapinahenkinen Liikkalan noottikirje Venäjän keisarinna Katariina II:lle vietäväksi.
Suomalaisupseerien menettelyn taustasyynä oli tavoite maamme itsenäistymisestä tai vaihtoehtoisesti itsehallinnosta Venäjän suojeluksessa. Kapinahenki kuitenkin hiipui Venäjän keisarinnan, Kustaa III:n serkun, asiaa kohtaan tunteman vastentahtoisuuden paljastuttua ja Kymenlaakson taisteluihin osallistuneiden Ruotsin joukkojen siirryttyä majoitettavaksi talvenviettoon eri tahoille Etelä-Suomea.
Kustaan sota päättyi Värälän rauhaan vasta elokuussa 1790. Kymijoki säilyi Ruotsin ja Venäjän välisenä valtakunnanrajana, mutta molemmat osapuolet olivat menettäneet maa- ja meritaisteluissa noin 11 000 sotilasta ja kärsineet suuria materiaalisia menetyksiä.
Kymijoen puunjalostusteollisuuden käynnistyminen
Maamme itsehallinnon aika alkoi noin 20 vuotta myöhemmin Suomen sodan 1808-1809 seurauksena. 1870-luvun Suomessa oli käytössä jo suuriruhtinaskuntamme oma raha markka, ja kunnallishallinto ja suomenkielinen kansakoululaitoskin saatu alulle. Itsehallintomme perustaksi Venäjän keisari Aleksanteri I palautti Ruotsin-vallan ajalta periytyneet tärkeät lait ja niihin kytkeytyneet hallintokäytännöt 1812.
Ankkapurhan kosken Lohisaaressa, sittemmin joen itärantaan liitettynä, sekä pohjoisempana Kymijoen Kuusankoskella ja Verlankoskella käynnistettiin 1870-luvun suuriruhtinaskuntamme vakiintuneissa oloissa myös Kymenlaakson puunjalostusteollisuuden alkuvaiheen toimet.
Kymijoen tärkein taloudellinen merkitys muuttui lohien kalastuksesta ja vesiratasmyllyistä ensimmäisten puuhiomoiden ja paperin ja pahvin valmistuksen tarvitsemien vesirattaiden vaiheeseen ja sen jälkeen uusien vesivoimalaitosten mahdollistaneen sähköntuotannon avulla nopeasti kasvaneeseen uuden ajan eli sähköenergiaa käyttäneeseen 1900-luvun alkuvuosikymmenten teolliseen kehitykseen.
Tuon prosessin hyvä esimerkki on Ankkapurhan teollisuusmuseon alkuperäinen tehdashalli ja siellä 1879 käyttöön otettu Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone, ns. pahvimankeli. Sen käyttö päättyi lopullisesti vasta vuonna 1978.
Sellu- ja paperitehtaiden raaka-aineen valtavaan tarpeeseen kytkeytyi myös valtaviin mittasuhteisiin 1900-luvun puoliväliin mennessä kasvanut sisämaan järviväyliä ja jokia hyödyntänyt tukkipuiden uitto.
Museovirasto suojelee Kulttuuripuiston vanhoja rakennuksia
Ankkapurhan tehdaskylän rakennuskantaa, voimalaitostekniikkaa ja jokiväylääkin on vuosien saatossa uudistettu tarpeen mukaan. Itärannan Tehtaanmäen vanhimpien konttorirakennusten ja jugendtyylin aikaan 1909-1910 rakennetun, tamperelaisen arkkitehti Birger Federleyn suunnitteleman kirkon naapurustoon suunnitteli asuinrakennuksia 1930-luvulla osaltaan myös arkkitehti Alvar Aalto.
Tehtaanmäen asuinalueella järjestetään kesäisin Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia esitteleviä opastettuja kävelykierroksia. Ja Inkeroisten teollisuusalue on Museoviraston nimeämä Suomen metsäteollisuuden muistomerkki.
Taiteilijaveljekset Ferdinand ja Magnus von Wright maalasivat 1860- ja 1870-luvuilla kuohuvasta Ankkapurhan koskesta useita eri kokoisia versioita. Niistä kaksi on 2000-luvun alussa siirtynyt lahjoituksina Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
Anjalan kartanoalueen puistokonsertit, taidenäyttelyt ja opastuskierrokset
Kosken länsirannalla Kustaa III:n sodassa 1788 tuhoutuneen Anjalan kartanon päärakennuksen tilalle 1790-luvun lopulla rakennetun nykyisen päärakennuksen sisällä järjestetään kesäisin taidenäyttelyjä ja pihapiirissä puistokonsertteja.
Heinäkuun 2. päivän konsertin solistit ovat Arja Koriseva, Aino Niemi ja Kyösti Mäkimattila, ja 13.8. solisteina Duo Heikki Salo & Pauli Hanhiniemi.
Kartanon alueella järjestetään kesä-elokuussa aina torstai-iltaisin klo 18 myös muita teemallisia tapahtumia. Kouvolan matkailuoppaiden opastuskierroksilla teemana ovat mm. Kartanon tarinat ja esim. kävelykierros Ankkapurhasta Alvar Aaltoon.