Mustilan Taimipäivän tilannekuva tapahtuman P-alueelta. Kuva: Pekka Hyvärinen
Wrede-suvun maaomaisuudesta muodostettu Mustilan kartano on ollut vuosisatojen saatossa usean suvun hallussa. Vuonna 1767 kartanolääni joutui af Forselles -suvulle, ja vuonna 1901 Mustilan osittain peri, osittain lunasti itselleen Axel Fredrik Tigerstedt (1860–1926), jonka äiti oli omaa sukua af Forselles.
Todellinen valtioneuvos A.F. Tigerstedt oli vuori-insinööri, geologi ja dendrologian eli puutieteen innokas harrastaja. Hän kertoi arboretumin synnystä seuraavasti:
Kun syksyllä 1901 otin haltuuni Mustilan kartanon, havaitsin siellä paljon tehtävää. Parannuksia täytyi toimittaa niin pelloilla ja niityillä kuin metsässäkin. Asuinrakennuksen lähimmät ympäristöt samoin kuin itse rakennuksetkin vaativat viipymätöntä korjausta. Hedelmäpuu- ja keittiökasvitarha piti uudentaa ja uusi ajanmukainen puisto näytti välttämättömältä. Näihin toimiin ryhdyttäessä syntyi vielä uusi pulmallinen kysymys, joka sekin vaati ripeätä toimintaa.
Aivan kartanon vieressä on pinta-alaltaan noin neliökilometrin suuruinen metsikkö, pääasiallisesti mäntyä kasvava. Sitä lähemmin tarkastettaessa havaittiin pelottavan suuri osa puista tervasroson saastuttamiksi, joka uhkasi tuhota koko tuon kauniin ja asemansa vuoksi talon ulkonäölle niin tärkeän metsikön. Sairaat puut poistettiin tietenkin heti, mutta toisia – kaikki jo tartunnan saaneita – ilmestyi yhä ja harvennusta täytyi jatkaa.
Täten kävi metsä niin harvaksi, että alikasvosistutus katsottiin ehdottoman tarpeelliseksi, varsinkin kun ei voinut tietää, milloin syöpäsienen tuhotyö lakkaisi. Silloin syntyi minussa ajatus kotimaisten puiden ohella istuttaa myöskin ulkomaisia
n. s. eksootteja – saadakseni siten sekä tarpeellista vaihtelua silmälle että myöskin kukaties toimitetuksi jotain hyödyllistä.
Arboretumin alkuvuodet
Ensimmäiset metsänistutukset Kotikunnaalle tehtiin 1902 kotimaisella kuusella ja vuonna 1908 istutettiin ensimmäiset ulkomaisten puulajien havupuumetsiköt käyttäen siemenestä kasvatettuja 4- tai 6-vuotiaita taimia. Jätettyään virkansa Suomen suuriruhtinaskunnan teollisuushallituksen yli-intendenttinä 1917 A.F.
Tigestedt asettui perheineen pysyvästi Mustilaan ja omistautui loppuelämänsä ajaksi täysin tilansa ja arboretuminsa rakentamiseen. Vuonna 1922 hän julkaisi puulajikokeitaan käsittelevän, eloisasti kirjoitetun ja seikkaperäisen teoksen Mustilan Kotikunnas I: Havupuut. Lehtipuita käsittelevä toinen osa jäi keskeneräiseksi valtioneuvoksen kuollessa 1926. Koeistutuksia lehtipuilla oli tehty vähemmän, lähinnä arboretumin etelä- ja kaakkoisosiin, sillä A.F. Tigerstedt näki havupuiden merkityksen suurempana.
Puutarhataiteen kokeilualue
A.F. Tigerstedtin vanhin poika Carl Gustav Tigerstedt (1886–1957) tuli isänsä avuksi noin 1910 ja jatkoi työtä tämän kuoltua. Hänen vaikutuksestaan koetoiminta laajeni koristepuihin ja -pensaisiin. 1920- ja 30-luvuilla rakennettiin englantilaisten ja skotlantilaisten metsäpuutarhojen esikuvien pohjalta ”puutarhataiteen kokeilualueeksi” Alppiruusulaakso, ja sen jatkoksi 1940-luvulla Terassi (nykyisin Vanha Terassi).
Viimeistään 1930-luvun alussa käynnistyi myös kaupallinen taimitarhatoiminta Mustilassa. Havupuumetsiköiden istutusta jatkettiin ja niiden perustamisessa ja seurannassa tehtiin tiivistä yhteistyötä vastaperustetun Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.
Alppiruusujen jalostus
C. G. Tigerstedtin kuoltua 1957 Mustila siirtyi hänen pojilleen. Axel Tigerstedt (1930–2010) teki elämäntyönsä Mustilan kartanon isäntänä, nuoremman veljen Peter M. A. Tigerstedtin (1936–2022) työskennellessä Helsingin yliopistossa kasvinjalostuksen professorina 1970–2000.
Vuonna 1972 yliopistolla käynnistyi hänen aloitteestaan talvenkestävien alppiruusujen jalostus. Jalostustyön pohjana olivat Mustilassa vuosikymmenten aikana kestäviksi havaitut lajit ja hybridit, ja projektin koemateriaalina 1979–1980 istutetut sadat alppiruusuristeymät aikakauden näkyvin istutuskokonaisuus Arboretum Mustilassa.
Säätiön aika
Arboretumin jatkuvuuden turvaamiseksi veljekset perustivat 1983 Mustilan Kotikunnas -säätiön, jolle arboretum kokonaisuudessaan lahjoitettiin. Mustilan kartano siirtyi tuolloin seuraavalle sukupolvelle, Axel Tigerstedtin siirtyessä säätiön toiminnanjohtajaksi. Hänen seuraajakseen valittiin arboretumissa säätiön perustamisesta lähtien työskennellyt metsänhoitaja Jukka Reinikainen (s. 1959).
Säätiön voimin käynnistyi vähitellen uusien koeistutusten rakentaminen, aluksi Metsäntutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopiston atsaleajalostusprojektista saadulla aineistolla. Vuonna 1989 alkoi omatoiminen siementen keruu ja tuonti sekä taimien kasvatus. Uusien kasvien hankinnassa 1990-luku oli voimakasta kasvun aikaa, johon liittyivät useat siemenkeruumatkat sekä suuren suosion saavuttanut Ulsike-yleisötutkimushanke.
Mustilasta on vähitellen tullut korvaamaton suomalainen geenipankki, jonne vuosikymmenien mittaan sopeutuneilla kasveilla olisi paljon annettavaa suomalaiselle julkiselle ja yksityiselle puutarhataiteelle ja viherrakentamiselle.
Toiminnan pääpaino siirtyi 2010-luvun lopulle tultaessa uuden kasvimateriaalin haalimisesta yleisötoiminnan monipuolistamiseen, metsäpuutarha-alueiden kehittämiseen sekä yhteistyöhankkeisiin kaupunkien ja seurakuntien kanssa monipuolisemman tulevaisuuden viherrakennuslajiston vakiinnuttamiseksi. Arboretum on ryhtynyt myös kasvinjalostukseen uusien koristeomenoiden sekä talvenkestävien magnolioiden kehittämiseksi.
Säätiö on kehittänyt myös arboretumin opetus- ja virkistyskäyttöä. Alueella käy vuosittain 15-20 000 matkailijaa.
Yli 20 vuotta toiminut Arboretum Mustilan Ystävät ry kokoaa yhteen henkilöitä ja yhteisöjä, jotka haluavat jäsenyydellään tukea arboretumia ja sen työtä elinympäristömme kasvilajiston monipuolistamiseksi. Yhdistyksen kautta jäsenet pääsevät myös osallistumaan arboretumin ja sen toiminnan kehittämiseen.
Tukiyhdistys ohjaa keräämiään varoja mm. uuden kasvimateriaalin hankintaan, uusien painotuotteiden tekemiseen tai tarvittaessa myös arboretumin hoitoon.
Yhdistyksen jäsenillä on maksuton sisäänpääsy arboretumiin ja he saavat hyvän alennuksen myytävästä taimimateriaalista sekä mahdollisuuden hankkia vain ystäväyhdistyksen jäsenille tarjottavia, lähinnä tutkimuskäyttöön tarkoitettuja taimi- ja siemeneriä. Yhdistys järjestää jäsenilleen myös retkeilyjä, luentoja sekä kiertokävelyjä arboretumissa.
Taimipäivä Mustilassa 23.8. ja arboretumin Öinen taidevaellus 27.9. klo 18-21 ovat loppukesän perinteiset suurtapahtumat
Ke 20.8. klo 17 Kreivien kierros vie kävijät arboretumin vanhimmille ja yhä suurimmille istutuksille Saksan Dendrologian Seuran 1925 marssireittiä mukaillen. Opas Jaakko Saarinen kertoo samalla tuosta Suomen ja Mustilan kannalta hyvin merkittävästä retkestä ja arboretumin historiasta. Noin 2 tunnin opastuskierros sisäänpääsyn hinnalla ja talkoolaiset sekä Mustilan ystäväyhdistyksen jäsenet ja ilmaiseksi. Mustilan ystäville kierroksen jälkeen kevyt nuotioiltapalatarjoilu.
La 23.8. Arboretumin, Mustila Puutarhan ja Mustilan Ystävät ry:n järjestämä taimimarkkinatapahtuma. Alustava myyjäluettelo ja ohjelma tarkentuvat ja päivittyvät lähempänä tapahtuman ajankohtaa.
La 27.9. klo 10:30-15:30 Mustilan ystävien syystapaaminen.
La 27.9 klo 18-21 Taidetta, tulia ja yön tunnelmaa arboretumin syysillan Taidevaelluksessa, joka sopii koko perheelle. Ohjelma tarkentuu lähempänä vaellusillan ajankohtaa.
Metsägalleria
Arboretum Mustilan Metsägalleria koostuu yli sadasta puuveistoksesta, joista useimmat ovat ITE-taiteilijoiden tekemiä. Gallerian ensimmäiset teokset ovat kesältä 2017, ja sen jälkeen järjestettyjen moottorisahaveiston kilpailujen tuloksena veistosmäärä kasvoi vielä kesän 2024 kilpailun 25 uudella teoksella.
Metsägalleria haastaa taiteenkatsomisen tapoja, kyseenalaistaen perinteisen taidegallerian esityskeinoja. Metsägallerian kävelyreitin viitoitettu lähtöpiste on arboretumin Puistokahvilan vieressä. Muutaman sadan metrin matkalla on yli 100 suomalaisten ja ulkomaisten puunveiston taitajien tekemää puuveistosta, ja niiden vieressä on teosten ja tekijöiden nimet.
Veistoksia on sijoitettu myös Lasten luontopolun varteen. Metsägallerian ulkoilmanäyttely ja Lasten luontopolku sisältyvät arboretumin aukioloaikoina sisäänpääsymaksun hintaan.
Arboretumin Puistokahvila palvelee elokuussa Ma-Pe klo 10-17 ja La-Su 11-17. Syyskuussa Puistokahvila palvelee kävijöitä To-Pe 10-18 sekä La ja Su 11-16. Arboretum Mustila on avoinna vuoden jokaisena päivänä huhti-lokakuussa
klo 8-21 ja marras-maaliskuussa klo 8-19.
Puistokahvilan ollessa suljettuna pääsymaksut maksetaan kahvilan ovessa olevaan luukkuun tai Arboretum Mustilan tilille IBAN FI81 5016 0620 0153 89 (maksun viestiosaan tieto maksun aiheesta). Talvikaudella (15.10.-30.4.) vain arboretum on avoinna, ja puistokahvila suljettu.