Teksti: Pekka Hyvärinen, Iitinseutu-lehden kahta vuoden 1955 uutisartikkelia siteeraten.

Etelä-Iitin Sääskjärven ja Perheniemen kylien vanhimmat asukkaat muistavat yhä Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan äidin, saksalaistaustaisen prinsessa Sibyllan sekä hänen kanssaan matkustaneiden prinsessatyttärien Desiréen ja Birgitan  suurta uutishuomiota saaneen Suomen vierailun 08.-14.06.1955.

Sääskjärven kansakoulun silloiset ala-asteen oppilaat työstivät ennen vierailua värikynillä mitoiltaan samankokoisia Ruotsin ja Suomen lippuja, jotka kiinnitettiin puutikkuihin ja joilla vilkutettiin sitten tervehdykset Iitin kuninkaallisille vieraille ja heidän seurueelleen kunnanvaltuuston puheenjohtajan, energisen talousneuvos Hemmi Samolan kotipihassa.

Etukäteen vierailusta uutisoi myös 1954 perustettu ja yhä sangen laajan lukijakunnan omaava paikallinen sanomalehti Iitinseutu. Lehden päätoimittajana oli silloin Lauri E. Yrjölä ja toimituksella oli hyvät pohjatiedot Ruotsin kuningassuvun jäsenistä. Riemullisin tunnelmin Etelä-Iitin lapset saattoivat pian nähdä lähellä kotejaan ihan oikeita prinsessoja!

Tässä poiminta Iitinseutu-lehden 10.06.1955 numerosta:

”H.K.K. prinsessa Sibylla, toiseksi vanhimman tyttärensä prinsessa Birgitan ja kolmannen tyttärensä prinsessa Desiréen, sekä seurueensa, johon kuuluvat hovineiti Cederström ja ensimmäinen hovimarsalkka von Essen, vierailevat Suomen matkallaan myöskin paikkakunnallamme Sääskjärven Samelassa talousneuvos ja emäntä Samolan vieraina ensi sunnuntaina klo 11.00 – 12.30 välillä.

Vierailun merkitsemme kunnianosoitukseksi maata viljelevää väestöämme ja seurakuntaamme kohtaan, sekä toivomme että lipuin tervehdimme korkeita vieraitamme.

Prinsessa Sibylla on eräs ruotsinmaalaisen lehdistön lempilapsia ja varsin usein hänestä on näkynyt kuvia myös oman lehdistömme palstoilla, joten hänet täällä varsin hyvin tunnetaan. Kruununprinsessaa ei hänestä koskaan tullut, koska hänen puolisonsa, Ruotsin nykyisen kuninkaan vanhin poika, sai surmansa lento-onnettomuudessa ennen vanhan kuninkaan
kuolemaa.

Siitä huolimatta hänellä on tällä hetkellä kruununprinsessan virallinen asema hovin toisena naisena ja – myöskin kruununprinsessan raskaat edustustehtävät. Kruununprinssi itse, Sibyllan poika, on näet vielä pieni koulupoika eikä varmaan vähintäin kymmeneen vuoteen tuo hoviin kruununprinsessaa, joka ottaisi osalleen Sibyllan nykyiset tehtävät.

Sibyllan tärkein tehtävä on kuitenkin kasvattaa maalle tuleva kuningas. Oli kovin traagillista, että hän joutui tämän edesvastuullisen tehtävän suorittamaan yksin. Kruununprinssi oli näet isänsä kuollessa aivan pieni. Tyttäristä vanhin, prinsessa Margaretha, astui jo pari vuotta sitten seuraelämään, ja tämän vuoden alussa seurasi tyttäristä toinen, Birgitta, esimerkkiä.

Kolmas tytärkin, Desirée, on nyt päässyt ripille, mikä Ruotsin prinsessoille tuntuu merkitsevän eräänlaista täysi-ikäiseksi tulemista. Suomen matka onkin Desiréen ensimmäinen virallisempi esiintyminen julkisuudessa. Nuorin tyttäristä, Christina, häärii vielä hilpeänä koulutyttönä ja veljensä toverina.”

Tutustuminen Suomen Eduskuntaan sekä juhlaillallinen ja tanssiaiset Hotelli Kalastajatorpan ravintolasalissa

Leskiäidiksi 1947 jääneen prinsessa Sibyllan ja hänen tyttäriensä Suomen vierailun matkanjohtajana toimi silloinen eversti Adolf Ehrnrooth.

Vierailu alkoi Helsingistä ja sisämaan kierros suuntautui Kaakkois-Suomeen sekä Kustaa Vaasan Iitin kirkkopitäjän ja evankelisluterilaisen seurakunnan perustamisen 1539 vahvistamaan ja suojelukseensa ottamaan maalaiskuntaan ja sen jälkeen Suomen Urheiluopistoon Vierumäelle.

Vieraat saapuivat laivalla 8. kesäkuuta Helsingin Eteläsatamaan, jossa heidät otti vastaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja ja vierailun toisen päivän iltaohjelmasta vastanneen Suomen Autoklubi AK:n (myöh. Autoliitto) puheenjohtaja Erik von Frenckell.

Ensimmäisen päivän ohjelmaan sisältyi mm. tutustuminen Suomen Eduskuntaan ja käynti Ruotsin suurlähetystössä Etelä-Esplanadilla. Toinen vierailupäivä huipentui Kalastajatorpalla pidettyyn juhlaillalliseen ja tanssiaisiin.

Iitissä kuninkaalliset vieraat kävivät tutustumassa 12. kesäkuuta vain kunnanvaltuuston puheenjohtajan, talousneuvos Hemmi Samolan maatilaan ja kotiin Sääskjärven kylässä. Ennen Iittiä he vierailivat mm. Karhulan lasitehtaalla Kotkan naapurissa sekä Lauritsalassa ja Lappeenrannassa, joissa he tutustuivat mm. Uudenmaan Rakuunarykmentin 1950-luvun toimintaan. Sen upseerina ja komentajanakin oli aiemmin toiminut prinsessojen vierailun matkaopas Adolf Ehrnrooth.

Sibyllan vuonna 1947 Kööpenhaminan lentokentällä sattuneessa lento-onnettomuudessa menehtynyt puoliso prinssi Gustaf Adolf oli omalla vierailullaan Lappeenrannassa 1934 myös seurannut innostuneesti Rakuunarykmentin vauhdikasta taisteluharjoitusta ja prinssille järjestettyä vastaanottoa. Sillä matkalla hänelle esiteltiin myös Kymenlaakson paperitehtaiden toimintaa. Ja prinssin adjutanttina oli silloinkin, kukapa muukaan kuin Adolf Ehrnrooth.

Iitistä Ruotsin prinsessavieraat jatkoivat yhdessä hänen ja muun seurueensa kanssa autoletkana Suomen Urheiluopistolle Vierumäelle, jossa he tutustuivat opiston tiloihin ja toimintaan, söivät illallista ja yöpyivät ennen paluumatkaa Lahden kautta Helsinkiin.

Iitinseutu-lehti kertoi prinsessojen 1,5 tunnin vierailusta Samelaan näin:

” Kuninkaallisten vieraiden ohjelmaan kuului aamulla Lauritsalasta lähdettyä matka Kouvolan ja Kausalan kautta Sääskjärven Samelaan. Klo 12.10 lausuivat AK:n Pohjois-Kymenlaakson piirin edustajat isännöitsijä, majuri J. Schaumannin johdolla vieraat tervetulleiksi piirin alueelle. Autojen tultua Samelan sisäpihalle niistä nousivat H.K.K. prinsessa Sibylla, nuoret prinsessat Birgitta ja Desirée, sekä Ruotsin täkäläinen suurlähettiläs Engzell rouvineen ja poikineen, eversti Ehrnrooth ym.

Vieraat otti pihaportilla vastaan Aino ja Hemmi Samola ojentaen tervetuliaskukkaset. Sääskjärven kansakoulun tytöt olivat muodostaneet kunniakujan opettaja Aune Päällysahon johdolla, tervehtien vieraita Ruotsin kansallislaululla ”Du gamla, du fria” sekä ”Olet maamme armahin Suomenmaa”.

Prinsessa Sibylla tervehti laulajia herttaisella hymyllä ja astui Samelan saliin, jossa talousneuvos Samola tervehti korkeita vieraita lyhyellä puheella, missä hän selvitteli tilan kehitystä ja Ruotsista aikanaan saamiaan vaikutelmia. Puheen tulkitsi ruotsiksi toimittaja Salama Hirvonen.

Vieraat tutustuivat taloon sekä keskustelivat maataloutta koskevista asioista voileipä- ja kahvipöydän antimia nauttien, saivatpa he maistaa suomalaista sahtiakin – jota kehuttiin hyväksi.”

”Ennen lähtöä ojensivat talousneuvos ja emäntä Samola prinsessa Birgitalle ja prinsessa Desiréelle muistolahjaksi erityisesti tätä tarkoitusta varten sommitellut ja kudotut täkänät, koristeelliset kudonnaiset. Niiden mallin piirtänyt taiteilija Maija Kolsi-Mäkelä ja molempien aiheet ”Kotikirkko” ja ”Kotipolku” liittyvät Suomen kirkon 800-muiston juhlavuoteen.

Kumpaakin täkänää seurasi hopealevy, joista toiseen oli kaiverrettu teksti: ”Kotikirkko tuokoon suomalaisen talonpoikaiskodin kiitollisen tervehdyksen HKK prinsessa Birgitalle ja hänen kansalleen. Suomen kirkon juhlavuotena ristin valossa, Iitti 12.6.1955. Aino ja Hemmi Samola.”

Prinsessa Desiréen saama omistus kuului: ”Kotipolku toivoo sanovansa Suomen maalaiskodin ystävällisenä viestinä HKK prinsessa Desiréelle Suomen talonpojan vuosisatoina karaistun tunnuslauseen – Uskonto, koti, isänmaa”.

”Molemmat prinsessat kiittivät lämpimästi muistolahjasta. Prinsessa Sibylla kyseli kiinnostuneena tällaisten kudonnaisten tekotapaa ja kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että kudonnainen on kokoonpantu ikään kuin kahdesta päällekkäisestä kaksiniitisestä, erivärisestä kerroksesta, niin että sama kuvio on selvänä täkänän molemmilla puolilla, mutta päinvastaisin värein.”

Näin oli Ruotsin nykyisen Bernadotten kuningassuvun naisjäsenten historiallinen esiinmarssi tehty Kustaa Vaasalle tärkeään Iitin kirkkopitäjäänkin.

Tästä vierailusta tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta tämän vuoden kesäkuussa. Ja 06.06.2023 Kustaa Vaasan valinnasta Ruotsin kuninkaaksi oli kulunut tasan 500 vuotta. Sitä päivää juhlittiin voimallisesti kaikkialla Ruotsissa, ja samaa kesäkuun päivää on vietetty jo kauan Ruotsin kansallispäivänä. Viimeisin Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian vierailu Helsinkiin osui puolestaan tänä vuonna Iitin kirkkopitäjän syntymäpäivälle 2. kesäkuuta. Vierailukutsua Iittiin ei viime syksynäkään tohdittu postittaa Tukholmaan.