Teksti: Eero Niinikoski Vaikka Kymijoesta on kirjoitettu yllättävän vähän kaunokirjallisia tekstejä, sen merkitys suomalaisessa kuvataiteessa on sitäkin suurempi. Monet merkittävät taidemaalarit ovat kuvanneet Kymijokea, ja se on ollut kenties useammin

Teksti: Pekka Hyvärinen Nykyinen Pohjois-Kymenlaakso, jonka alueista Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa muodosti vuonna 1539 Iitin kirkkopitäjän, on maamme esihistoriallisten kalliomaalausten tiheintä ”galleria-aluetta”. Myös sen lähialueiden vesireittien ja järvien useat jyrkkäseinäiset

Tekstikooste: Pekka Hyvärinen ja Ritva Mäkelä-Kurtto. Lähdeluettelo tekstin lopussa. Lehtori, filosofian maisteri Aino Elisabet Valli, vuoteen 1938 saakka Oksanen (1902-1987), alkoi koota Sanakirjasäätiön nuorena stipendiaattina 1924 kotipitäjänsä Iitin ja sen koillis-

Teksti: Ritva Mäkelä-Kurtto ja Pekka Hyvärinen Iittiläinen suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri ja lehtori Aino Elisabet Valli, o.s. Oksanen (1902-1987) teki pitkäaikaisen ja kansallisen kulttuurimme kannalta hyvin merkittävän elämäntyön Iitin-Jaalan

Teksti: Pekka Hyvärinen, Iitinseutu-lehden kahta vuoden 1955 uutisartikkelia siteeraten. Etelä-Iitin Sääskjärven ja Perheniemen kylien vanhimmat asukkaat muistavat yhä Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan äidin, saksalaistaustaisen prinsessa Sibyllan sekä hänen

Pääosa tästä tekstistä pohjautuu kulttuurineuvos Eero Niinikosken pitämän juhlapuheen sisältöön Iitin Lyöttilän kylän 559-vuotisiltamissa 26.08.2017. Hän on perheineen ollut jo 55 vuotta Iitin Lyöttilän kylän kesäasukas. Aikakirjoihin on merkitty, että

Pekka Hyvärisen muistokirjoitus ornitologi Lasse J. Laineesta syyskuun alussa 2023 Iitin Sitikkalassa 6.2.1946 syntynyt ja kansainvälisestikin hyvin laajalti tunnettu suomalainen lintujen tutkija Lasse J. Laine varttui elämänsä ensimmäiset 10 vuotta

Teksti: Pekka Hyvärinen Iitin Koskenniskan kylän Hautalan taloon – noin 3 kilometrin päässä nykyisestä Kimolan kanavasta – syntynyt Antti Johanneksenpoika (3.2.1835 – 8.3.1896), sittemmin monien vaiheiden jälkeen filosofian maisteri Anders

Teksti: Ritva Mäkelä-Kurtto Euroopan komissio myönsi Jyväskylän Seminaarinmäen kampukselle Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kokouksessaan 28.4.2022. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus tuo esille Suomen ja Euroopan koulujärjestelmän merkitystä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana. Seminaarinmäellä luotiin maailmanlaajuisesti

Teksti: Pekka Hyvärinen Kun Etelä-Iitin Sääskjärven rantakylässä sijaitsevan Pasilan maatilan veljekset Taavi ja Kalle vuokrasivat Helsingin pohjoispuoliselta 1870-luvun lopun ruotsinkieliseltä esikaupunkialueelta 24 hehtaarin Fredriksbergin puustellitilan, he eivät voineet aavistaa, että

Teksti: Ritva Mäkelä-Kurtto Iitin Tiltu on suomalaisen kansanperinteen tuntema hahmo ja ehkä myös Iitin tunnetuin hahmo. Kuka ja millainen henkilö Iitin Tiltu oli. Perimätiedon mukaan Iitissä on eri aikoina, 1860-luvulta

Teksti: Pekka Hyvärinen Vanhimman nykyajalle säilyneen kirjallisen maininnan Iitin Pärhäniemen kylän (ä-kirjaimet tulivat käyttöön Perheniemen ruotsinkielisestä ääntämistavasta) taloista laati Hollolan laamanni verotusluetteloa varten vuonna 1460. Verotettaviksi joutuneet kahdeksan taloa oli rakennettu

Teksti: Pekka Hyvärinen Iitin nykyinen punaseinäinen puukirkko on järjestyksessään Iitin toinen, ja se valmistui vuonna 1693 aiemman, huonoon kuntoon menneen kirkkorakennuksen paikalle. Rakennusmestarina toimi Taavi Juhonpoika (David Johansson) jalasimestarina Eerikki

Teksti: Pekka Hyvärinen Kymijoki on mahtava virta. Ja vanha sana kymi tarkoittaa juuri sitä. Sen virtaus kohti Itämeren Suomenlahtea alkaa Pohjois-Savon Pielavedeltä ja Keski-Suomen Pihtiputaalta lukuisten järvien ja padottujen ja