Mankalan vesivoimalaitos

Mankalan vesivoimalaitos

1950-luvun alkuun asti vapaana virranneet Mankalan kosket ikuistettiin 1910-luvun lopulla mm. useisiin Väinö Hämäläisen, Pekka Halosen ja Victor Westerholmin maalauksiin ja yli kymmeneen 1920–1940-lukujen kotimaiseen elokuvaan.

1900-luvun alkuvuosina Mankalaan oli jo muuttanut kesäasukkaiksi taiteilijayhteisö, jonka keskeisiä jäseniä olivat oopperalaulaja, prof. Wäinö Sola ja Kansallisteatterin näyttelijät Evert ja Kirsti Suonio. Sola perusti mm. Aino Acktén, Edvard Fazerin ja Oskar Merikannon kanssa Helsinkiin vuonna 1911 Kansallisoopperan edeltäjän Kotimaisen Oopperan, jonka nimi vaihdettiin 1915 Suomalaiseksi Oopperaksi.

Helsinkiläisen Atelier Apollon omistaja, valokuvaaja K.E. Ståhlberg oli vuonna 1904 hankkinut Pariisista elokuvakameran ja elokuvafilmiä ja useiden kokeilujensa jälkeen kuvannut Mankalan koskiakin kahteen dokumenttielokuvaansa. Niistä jälkimmäinen esitettiin maamme ensimmäisenä matkailumainosfilminä Berliinin suuressa liikenne- ja matkailunäyttelyssä vuonna 1911 nimellä Finland.

Alkon myymälä nro1 ja Tauno Palo hukkumaisillaan Mankalanvirtaan

Jo aiemmin K.E. Ståhlberg, presidentti K.J. Ståhlbergin serkku, oli rakennuttanut Helsingin Etelä-Esplanadille Apolloteatterin, monikerroksisen huvikeskuksen, joka sisälsi elävien kuvien esityksiä ja operettinäytöksiä järjestävän teatterisalin, anniskeluravintolan sekä yläkerrosten hotellin. Ståhlbergin valokuvaamo ja perheen asuintilatkin sijoittuivat samaan taloon.

Rakennuksen 1920-luvun kokemien värikkäiden omistajavaihdosten jälkeen Oy Alko Ab osti Neuvostoliiton valtiolta 1930-luvun alussa koko talon ja perusti siihen pääkonttorinsa sekä kieltolain päätyttyä vuonna 1932 Alkon myymälän nro 1. Viime ajat rakennuksessa on toiminut Oikeusministeriö.

Vuosina 1922-49 Iitin Mankalassa ja Vuolenkoskella kuvattiin useimmiten romanttisia tukkilaiselokuvia ja intohimodraamoja, ohjaajinaan mm. Erkki Karu, Valentin Vaala, Ilmari Unho (Wäino Solan serkku), Teuvo Tulio ja Roland af Hällström.

Ilmari Unhon Koskenkylän laulun dramaattisin kohtaus oli koitua vuonna 1947 näyttelijä Tauno Palon kuolemaksi, kun hän putosi Mankalan pyörteiseen virtaan tukkilautan karattua kosken viemänä ulottumattomiin. Palo onnistui hyvän uimataitonsa avulla kuin ihmeen kaupalla pelastautumaan lopulta täysin uupuneena jokivirran rantaan.

Iitin Vuolenkosken kylässä Kymijoen pohjoispäässä on näytetty näitä Mankalassa ja Vuolenkoskellakin kuvattuja elokuvia ulkoilmaelokuvaesityksinä. Kesällä 2017 Mankalassa kuvattuja merkittävimpiä filmejä esitettiin myös Kuusankoskitalossa järjestetyn Kymijoki Suomen taiteessa -näyttelyn oheistapahtumana Iitin Ravilinnassa.