Ahvenkosken sillat, Kymijoki

Ahvenkosken sillat, Kymijoki

Kymijoen Ahvenkoskelle saavuttaessa avautuvat näkyviin Valtatien 7 näyttävimmät insinööritaidon rakennelmat: Kymijoen ja Itämeren liittymiskohdan ylittävät Ahvenkosken sillat vuosilta 1967 ja 2014, Museoviraston suojeleman entisen Markkinamäen läpi rakennetut kaksi 470 metriä pitkää moottoritietunnelia, sekä vesivoimalaitos vuodelta 1933.

Menneinä vuosisatoina Ahvenkosken alueen sillat rakennettiin vähän kauemmas merenrannasta. Vanhin tieto Ahvenkosken puusilloista on vuodelta 1555. Suojeltuna nähtävyytenä on säilytetty Savukosken yksinivelinen teräsbetoninen kaarisilta vuodelta 1928. Rakenneteknisiltä ratkaisuiltaan se oli maailman ensimmäinen laatuaan. Sillalle johtaa tieviitoitus vanhan Valtatie 7:n varresta Ahvenkosken itärannalta.

Historiallinen Ahvenkoski ja keskiajalta periytyvä Markkinamäki

Ahvenkosken luonnonsatamalla ja kauppapaikalla oli tärkeä merkitys jo 1200-luvulta tunnetun, Turun ja Viipurin välisen Suuren Rantatien varressa. Ahvenkoski tunnettiin vuosisatojen ajan myös mahtavista lohiparvistaan. 1300-luvulla yksinoikeus kosken lohenkalastamoihin oli Turun katolisilla piispoilla. Oikeutta hallittiin Ahvenkosken Piispankartanosta. 1500-luvulla, luterilaisen uskonpuhdistuksen vanavedessä, Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi kirkon maa- ja irtaimen omaisuuden valtiolle ja perusti Ahvenkoskelle ja muualle Suomeen suuria lohenkalastamoja – ja Vantaanjoen suulle lohenkalastamon viereen Helsingin kaupungin.

Ajan myötä Ahvenkosken Markkinamäki sai johtavan aseman Suomen etelärannikon jokasyksyisten suurten kalamarkkinoiden järjestäjänä. Markkinamäellä määritettiin monen sukupolven ajan rannikkoseudun raaka- ja suolakalojen hinnat – ja kalastajat suorastaan tappelivat parhaista myyntipaikoista. Vuosisatojen ajan Kymenlaakson rannikkoseudun väestö kärsi Ruotsin ja Novgorodin ja sittemmin Venäjän välisistä sodista ja toistuneista kostoiskuista.

Kun maiden välinen valtakunnanraja siirtyi Kymijoen Ahvenkosken uomaan vuosiksi 1743-1809 ja Pyhtään kunta jaettiin Venäjän ja Ruotsin puoleisiin osiin, joen molemmille rannoille rakennettiin maalinnoitteita ja vartioasemia sekä tulli- ja postitoimistot. Ahvenkosken Markkinamäki jäi harmittavasti lähes kiinni rajakahakoiden rasittamaan uuteen rajalinjaan. Sen seurauksena Tukholmasta myönnettiin hitaasti kehittyneelle Helsingille erillislupa kalamarkkinoiden järjestämiseen ja Ahvenkosken markkinoiden merkitys alkoi hiipua. Näin Suomen tulevaan pääkaupunkiin syntyi sen vanhin yhä jatkuva perinnetapahtuma – Helsingin Silakkamarkkinat.