Teksti: Ritva Mäkelä-Kurtto

Iitin Tiltu on suomalaisen kansanperinteen tuntema hahmo ja ehkä myös Iitin tunnetuin hahmo. Kuka ja millainen henkilö Iitin Tiltu oli. Perimätiedon mukaan Iitissä on eri aikoina, 1860-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka, ollut ainakin kolme kaunista, toimeliasta ja ehkä vähän iloluontoista Matilda-, Tilda- tai kansanomaisesti Tiltu-nimistä naista, joihin
kansanlaulun teksti sopii.

Nämä ovat liikkuneet mm. Riihimäki – Pietarin radan rakennustyömaalla, uittotyömailla ja markkinoilla. Ajallisesti he saattavat edustaa jopa kolmea eri sukupolvea. Iitin Tiltun henkilöhahmoa on selvitellyt Satu Nummila Joensuun yliopiston Suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuslaitokselle tekemässään pro-gradu tutkielmassaan vuonna 2000. Hänen keräämänsä muistitiedon mukaan Iitin Tiltusta on tullut legenda ja myytti niin että todellinen henkilö Tiltun takana on hämärtynyt.

Vanhoista digitoiduista sanomalehdistä löytyy pari mainintaa Iitin Tiltusta 1910-luvulta. Kaleva kertoi 4.1.1913, että Oulun työväen näyttämö toimeenpanee ”Repäisevät loppiaisnaamiaiset”. ”Parhaimman numeron muodostaa maailman kuulun paljasjalkatanssijattaren, Miss Isadora Duncanin (1877-1927) esiintyminen. Miss Duncan tanssii Iphigenia Auliissa, Moment Musicale, sekä mahdollisesti myös erään suomalaisen sovitelman Iitin Tiltu.”

Tampereen Sanomissa 1.9.1916 oli seuraavanlainen ilmoitus: ”Lauluillan antaa täällä Työväentalolla ensi sunnuntaina näyttelijä Waldemar Raunio (1886-1947). Ohjelma on uusi käsittäen seuraavat laulut: Pojat ne kulkee kyliä, …, Iitin Tiltu (variationeja), … Huvittavia lienevät varmaan laulut, joissa herra Raunio esiintyy naisena.”

Iitin Tiltu suomalaisessa musiikissa

Iitin Tiltu -kansanlaulusta on olemassa useita toisintoja, käy ilmi Nummilan tutkimuksesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa laulun sanoituksesta on kahdeksan erilaista versiota, mutta ne kaikki perustuvat samaan polkkamelodiaan. Niistä tunnetuin on amerikansuomalaisen kuplettilaulaja ja lauluntekijä Hiski Salomaan (1891-1957) sanoittama ja esittämä versio.

Salomaa, alun perin nimeltään Hiskias Möttö, syntyi Etelä-Savon Kangasniemellä, mutta muutti äitinsä kuoltua Yhdysvaltoihin 1909. Hän sai lisätuloja esiintymisistä, mutta hankki pääelantonsa räätälinä mm. Hancockin suomalaisalueella Michiganissa ja sittemmin Chicagossa, Minnesotassa ja New Yorkissa.

Salomaa sai levyttää Iitin Tiltu -laulunsa Yhdysvalloissa Columbia Recordsin studiolla kesäkuun 1. päivänä 1930. Columbia Records oli perustettu jo 1888, ja se on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut levy-yhtiö. Ennen 1930-luvun alun pula-ajan aiheuttamaa levymyynnin romahdusta Hiski Salomaa oli levyttänyt suomen kielellä Columbialle kaikkiaan 18 laulua vuosina 1927-1931. Levyjä ostivat etupäässä suomalaiset siirtolaiset, joiden juhlatilaisuuksissa Salomaa oli esiintynyt jo 1910-luvulta saakka.

Suomessa hänen sanoittamansa, säveltämänsä ja levyttämänsä Tiskarin polkka, Vapauden kaiho ja Lännen lokari sekä mm. Iitin Tiltu opittiin tuntemaan laajemmin vasta 1950- ja 1960-luvuilla, vaikka hän oli vieraillut täällä useasti jo 1930-luvulla. Salomaan säveltämät ja sanoittamat levytykset ovat tärkeä osa suomalaista äänitetyn laulumusiikin historiaa, koska ne julkaistiin aikana, jolloin Suomessa tehtiin levyjä vielä hyvin vähän. Leskeksi jäänyt Salomaa kuoli New Yorkissa 1957.

Teijo Joutsela ja Kullervo Linnan Humppa-Veikot levyttivät Iitin Tiltun sekä Lännen lokarin 1960-luvun alussa sangen hyvällä menestyksellä, mutta näyttelijä ja laulaja Ritva Oksasen Iitin Tiltu – niminen musiikkialbumi sai vielä suuremman suosion 1974. Oksaselle myönnettiin ansiokkaasta elämäntyöstään Pro Finlandia -kunniamerkki 2001 ja teatterineuvoksen arvonimi vuonna 2017.

Levy koostuu seitsemästä Hiski Salomaan humoristisesta kupletista ja neljästä muusta samanhenkisestä, kansanomaisesta 1900-luvun alkupuolelta periytyneestä laulelmasta. Laulujen sovitukset teki studio-orkesterin johtaja, pianisti Antti Hyvärinen. He olivat esittäneet pääosin samoista lauluista koostuneen loppuunmyydyn konserttisarjan Kansallisteatterin suurella näyttämöllä edellisvuonna.

Ritva Oksasella on vuosikymmenien aikana ollut satoja konsertteja ja teatteriesityksiä ympäri Suomea, Iitissäkin. Jonkin aikaa hän myös asui Iitissä ja teki lähes 20 vuotta yhteistyötä kesäiittiläisen muusikon Pedro Hietasen kanssa.

Aikojen kuluessa monet muutkin laulajat ja soittajat ovat tehneet Iitin Tiltusta levytyksiä. YLE:n arkiston Fono.fi -äänitietokannasta, jonne tietojen tallentaminen lopetettiin tammikuussa 2022, Iitin Tiltu -nimikkeellä löytyy peräti 84 eri esittäjien äänitettä.

Vuonna 2004 Iitin Tiltu -kappaleen esitys kuului Joroisten musiikkipäivien monipuoliseen musiikkiohjelmaan. Esityksestä vastasi musiikkipäivien silloinen taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Topi Lehtipuu ja HumppAvanti. Esitys on katsottavissa Yle/Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50093084.

Iitin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, pianisti Laura Mikkola levytti puolestaan yhdessä viulisti Antti Tikkasen ja sellisti Tuomas Ylisen kanssa saman melodian muunnelman CD-tallenteeksi vuonna 2009 englanninkielisellä nimellä Eatin’ ’til Two, foneettisesti kirjoitettuna Iitin til tuu, ja suomeksi käännettynä ”Syöntiä kahteen saakka”.

Dir.mus. Jouni Sjöblom sovitti Sielulintu-bändilleen rock-version Iitin Tiltusta soitettavaksi ja laulettavaksi ukkospuuskan keskeyttäneellä ulkoilmakeikalla Voikkaan Virtakiven Saunan rantalavalla 2020. Aivan varmasti monet muutkin muusikot tulevat jatkossakin kokeilemaan, miltä tuo kappale kuulostaisi heidän esittämänään.

Iitin Tiltu teatterissa, kuvataiteessa ja puutarhassa

Laila Seppä kirjoitti täyspitkän näytelmän Iitin Tiltu vuonna 1999. Se kuuluu samaan kansalliseen viihteen folkloreen kuin Kaunis Veera, Muhoksen Mimmi, Savotan Sanni, ym. kuvitteelliset naiset. Näytelmän sävelsi ja sovitti musikaaliksi Jouni Sjöblom. Heti tuoreeltaan Iitin Harrastajateatteri esitti Iitin Tiltun kantaesityksenä Iitin kirkonkylän kesäteatterissa. Ja viime kesänä näytelmä oli Limingan teatteriyhdistys Liten ohjelmistossa Abrahamin (Ojanperän) kulttuuripuiston lavalla.

Vuonna 2006 kirjailija Anne Lampiselta ilmestyi teos Kaunis Veera ja muita naislegendoja. Kirjan kymmentä naislegendaa, joista yksi on Iitin Tiltu, yhdistää se, että heistä kaikista on tehty laulu. Kirjan esittelytekstissä sanotaan: ”Kaikki naiset ovat menneet jo ajat sitten manan majoille, joten totuuksia ei tiedä enää kukaan. Eikä absoluuttista totuutta ole olemassakaan. Legendojen tehtävä on saada ihmisten mielikuvitus siivilleen. Legendat ovat nimensä mukaisesti tarinoita, ja sellaisina ne pysyköön.”

Helsingin kaupungin taidemuseo HAMin kokoelmissa on puolestaan taidemaalari Unto Pusan yli 2,5-metrinen komea maalaus Iitin Tiltu vuodelta 1968. Pusan taiteelle tyypillisesti teos rakentuu osin kubistisesti sommitelluista geometrisistä väripinnoista, joiden oheen hän on sijoittanut teoksen etualalle keksit käsissään kaksi tukinuittajaa katsomaan teoksen yläosaa hallitsevien suurten siltarakenteiden katveesta valkoisia kukkia jokirannan niityltä syliinsä poiminutta seisovaa nuorta naista.

Vuonna 2008 Suomen Ruususeura valitsi vuoden ruusuksi Hiski Salomaan laulelman mukaan nimetyn Iitin Tiltun, ranskanruusun (valamonruusun?) ja kurtturuusun risteymän. Jo 1930-luvulla tätä ruusulajiketta on löydetty Iitin kirkonkylästä, jossa sitä esiintyy edelleenkin. Iitin Tiltu kasvaa komeaksi, yli 2 metriä korkeaksi leveäksi pensaaksi. Runsas ja pitkään jatkuva kukinta voi alkaa jo kesäkuun puolivälissä. Kukka on yksinkertainen, läpimitaltaan 10-12 cm:n kokoinen ja melko voimakkaasti tuoksuva.

Kurtturuusuperimän ansiosta Iitin Tiltu saattaa kukkia uudestaan vielä syksylläkin. Ehytlaitaiset verholehdet kasvavat eteenpäin kuten valamonruusulla. Ruusun alkuperää ei tunneta. Se saattaa olla peräisin Venäjältä, kenties Pietarin alueelta.

Iitin kunnan PR-henkilöiksi valittujen naisten kunnianimike

Vuonna 1986 Iitissä otettiin käyttöön yleisöäänestyksessä valittaville kunnan PR-naisille kunnianimike Iitin Tiltu. Heidän kauttaan on haluttu edistää kunnan elinkeinoelämää ja kulttuurista tunnettuutta. Ensimmäiseksi Iitin Tiltuksi valittiin FM, lehtori Marja Pullinen, joka loi pohjan vieläkin jatkuvalle perinteelle.

Iitin Tiltu valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosien 2025-2026 aikana Iitin Tiltuna toimii Vanha Sampo -ravintolan yrittäjä Anu Tähti. Valituksi tuleminen osoitti, että hänellä on kannatusta, halukkuutta sekä myös vahvaa osaamista ja edellytyksiä toimia kotikuntansa kulttuurin edistäjänä ja tunnetuksi tekijänä.

Iitin Tiltu, legenda tai myytti, joksi Satu Nummila Tiltu-hahmoa kuvasi, on ollut innoituksen lähde monilla kulttuurin aloilla. Ja Iitin Tiltu on vahvasti osa iittiläistä ja myös maamme kansallista elävää kulttuuriperintöä.