Kuva: Pekka Hyvärinen
Kouvolan kesäteattereiden ja Iitin Harrastajateatterin ohjelmatarjonnassa on tänäkin vuonna saanut etusijan yleisön rakastamat musiikkiteatteriesitykset.
Jaala Areenan ensimmäisen kesän 55 tapahtumasta Piia Kleimolan taitavasti käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Taisto Tammen ja Tamara Lundin 1960-luvun nuoruusvuosien yhteisestä elämänvaiheesta ja kansakuntamme rakastamiksi laulusolisteiksi kehittymisestä täyttää 18 esityskertaa.
Tähän saakka näytelmän jokainen esitys on saanut 550 katsojalle rakennetun Areenan täyttymään ääriään myöten, ja viimeisiinkin arki-iltojen esityksiin lienee jäljellä enää yhteensä alle 350 pääsylippua.
Näytelmän ja Areenan muidenkin esitysten tarvitseman monikymmenpäisen talkooporukan ja ylipäätään koko Areenan onnistunut Lions Club Jaala ry:n rakentamishanke on entisen alle 2000 asukkaan Jaalan maalaiskunnan väestön yhteishengen osoituksena valtakunnallisestikin, saati maakunnallisesti, hyvin poikkeuksellinen saavutus kulttuuritilojen toteutustapana.
Varsinkin, kun Areenan modernin puuarkkitehtuurin uudisrakentamista valvoi rakennuspaikan, Jaalan Kirkonkylän Liikasenmäen, laella sijaitsevia 1700- ja 1800-lukujen vanhoja rakennuksia suojeleva Museovirasto ja hankkeeseen sisällytettiin mäen entisen navettarakennuksen peruskunnostus ja muuttaminen suurella terassilla varustetuksi kahvilatilaksi.
Piia Kleimolan vaihe vaiheelta edenneen tiedonkeruun pohjalle rakentuneen musiikkinäytelmän tarina poikkeaa muista tämän kesän iskelmä- ja pop-musiikin täyttämistä kesäteattereiden näytelmistä siinä, että suurin osa sen tapahtumista on oikeasti sijoittunut Taisto Tammen (1945-1979) kotiseudulle Kuusankoskelle ja Voikkaalle sekä paikallisen, kymmeniä laulusolisteja ja orkestereita 1964-1967 edustaneen Ajanviihde-nimisen ohjelmatoimiston yhteyteen.
Vaativan naispääosan elokuvaroolinkin 1962 tehnyt Tamara Lund ja nopeasti Toivo Kärjen säveltämällä Tango Merellä -kappaleella maamme ihailluimmaksi tangolaulajaksi 1963 kohonnut Taisto Tammi alkoivat tehdä töitä kyseisen ohjelmatoimiston palveluksessa ja heidän lyhyestä romanssistaan puhuttiin yleisesti kesällä 1965.
Näiden ja monien muiden taustatietojen keräämiseen ja asian kypsyttelyyn kului runsaasti aikaa, mutta sen myötä teatterityön ammattilaiselle Piia Kleimolalle kypsyi ajatus laatia myös oma käsikirjoituksensa Jaala Areenan avauskesän paikalliselle musiikkinäytelmälle.
Repliikeistä osa on poimittu suoraan Taisto Tammen ja Tamara Lundin lehtihaastatteluista ja muista tallenteista ja lisätietoja esimerkiksi Tamara Lundin kirjoittamasta elämäkertateoksesta Lohikäärmeen pahvikulissit.
Monikymmenpäisen paikallisen näyttelijä- ja avustajakunnan kokoaminen eteni käsikirjoituksen laadinnan ja Areenan rakentamistyön kanssa samanaikaisesti. Näytelmän juonnot sekä Taisto Tammen ihailijoiden repliikit lainattiin suoraan Taiston fanituslehdestä.
Ensimmäinen versio käsikirjoituksesta valmistui näytelmän työryhmälle ja haastatelluille henkilöille luettavaksi joulun 2024 jälkeen. Sitä hiottiin läpi kevään samalla kun näytelmän musiikin sovituksista ja orkesterin johtamisesta kosketinsoittimien takaa vastannut Ilja Kaskimaa teki omaa työtään.
Kevään aikana tehtiin päätöksiä myös näytelmän musiikkiin sopivista arkisten roolihahmojen joukkokohtauksista ja harjoiteltiin lopuksi koko esiintyjäporukan rooliasujen nopeita vaihdoksia näyttämön takatilassa. Se on usein melkeinpä työläämpää kuin estradilla yleisön edessä esiintyminen.
Näytelmän nimiroolin esittäjä, Taisto Tammen veljen poika Marco Lundberg ja Tamara Lundin roolin Aino Niemi lumoavat yleisön loistavalla laulutaidollaan
Näytelmän alkuosassa seurataan kasvavan Taisto Lundbergin lauluharrastuksen muuttumista ammattityöksi 1960-1964. Yleisö kohahti, kun Marco Lundberg alkoi laulaa näytelmän ensimmäistä kappalettaan. Areenan huippulaatuinen äänentoistolaitteisto teki oikeutta hänen mahtavalle laulutaidolleen tarkkoine fraseerauksineen ja oikeaoppisen äänentuoton hallinnalle. Siitä saatiin nauttia näytelmän viimeiseen kappaleeseen saakka.
Tuo erikoistaito on tärkeä suomalaisen jäyhän, mutta silti hyvin tunteikkaan tangomusiikin solisteille. Argentiinan perinteistä tangoa sikäläiset miessolistit laulavat ”pehmeämmin”. Siitä saatiin näyte Maailmanperintökohde Verlassa Jaalan kirkonkylän lähellä elokuussa 2018, kun argentiinalainen tangolaulaja Martin Alvarado esiintyi tehdasmuseolla bandoneonharmonikkayhtyeen säestämänä.
Maamme ensimmäisenä romanitaustaisena levylaulajana Taisto Lundberg sai taiteilijanimen Taisto Tammi pian levytyssopimuksen tehtyään Musiikki-Fazerin kanssa. Hän voitti keväästä 1961 alkaen kaikki iskelmäkilpailut, joihin osallistui, ja Elokuva-Aitan äänestyksessä 1964 hänet valittiin Suomen suosituimmaksi mieslaulajaksi.
Saman vuoden Euroviisujen karsintakilpailussa yleisö äänesti eniten Taisto Tammen esittämää kappaletta, mutta Yleisradion nimittämä asiantuntijaraati valitsi loppukilpailuun Tanskaan Lasse Mårtensonin kappaleen Laiskotellen. Muun muassa näitä asioita nostetaan esiin Jaala Areenan musiikkinäytelmän ensimmäisessä näytöksessä jouhevasti jaoteltuina.
Viimeisessä kohtauksessa ennen väliaikaa Areenan yleisö kohahti jälleen suureen ääneen, kun Tamara Lundia esittävä Aino Niemi asteli orkesterin säestämänä Tamara Lundin tavoin säkenöivästi laulaen yleisön eteen ja tarjoten hienon näytteen omasta laulutaidostaan ja laajasta äänialastaan. Operettitähden tavoin Ainon roolipuvut ja jopa korutkin vaihdettiin useita kertoja näytelmän edetessä kohti päätöstään.
Väliajan koittaessa yleinen toteamus oli, että Marco Lundbergiä parempaa ja sopivampaa laulusolistia Taisto Tammen rooliin ei Suomessa ole. Ja Aino Niemi näytti perehtyneen tarkasti myös Tamara Lundin ryhdikkääseen kävelytapaan, käsien heilautuksiin ja lauluasentoihin. Hänen roolihahmostaan huokui Tamara Lundin olemus hienolla tavalla.
Ja käsitykseni Aino Niemen osaamisesta vahvistui vielä jälkimmäisen näytöksen aikana, kun hän lauloi lisää Tamara Lundin esittämiä kappaleita ja näytti myös tangolaulajan taitonsa näytelmän loppuhuipennukseksi säästetyssä suomalaisen tangomusiikin klassikkokappaleiden yhteispotpurissa Marco Lundbergin kanssa.
Sen aikana esityksen kaikki repliikkinäyttelijät ja avustajat tanssivat Areenan avaralla permannolla yleisön edessä kuin muistumana maaseudun lavatanssien kulta-ajasta.
Tuleeko rakennuskustannuksiltaan edullisesta Jaala Areenasta uusi prototyyppi maamme kesäteattereiden ja -tapahtumien toimitiloiksi?
Jaala Areena kesäajan tapahtumatilana saattaa olla rakennuskuluiltaan hyvin edullisella hinnallaan aika pian mallina useille muillekin paikkakunnille.
Jos monien kaupunkien rakennuttamien kenties vajaakäyttöisiksikin jääneiden kymmenien miljoonien hintaisten kulttuuritalojen sijasta olisi rakennettu Jaala Areenan tyyppisiä 500 – 700 katsomopaikan kokoisia ja hyvällä äänentoisto- ja valaistustekniikalla varustettuja kesäajan tapahtumatiloja lähelle kaupunkien keskustojen majoitus-, ravitsemis- ja kauppapalveluja, niin rakentamisesta säästyneitä varojaan kaupungit olisivat voineet käyttää ainakin osittain myös lisäämään suoria panostuksiaan tapahtumatuotantoon eikä kalliiden seinien rakentamiseen.
Jaalassa osattiin kohdentaa kulttuurimatkailun kehittämisrahaa olennaiseen tarpeeseen eikä haaskattu toimintaresursseja liiallisiin selvityksiin ja raskaan hallinnon ylläpitoon. Yhteisöllisyys kasvattaa aina talkoohalua, ja siitähän yhdistysten aktiivisuus saa voimansa. Silloin toiminnan keskiöön nousee ilo yhteisistä saavutuksista.
Pekka Hyvärinen