Kuva: Korvenkylän Nuorisoseuran ylläpitämä Korvenkylän kesäteatteri Kouvolan Muhniemessä
Huomionosoituksena Iitin Harrastajateatteri ry:n lähes 40 vuotta jatkuneelle ansiokkaalle toiminnalle Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys nimesi Iitin Harrastajateatterin tälle kesälle tuottaman musiikkinäytelmän Kaksi kitaraa – Topi Sorsakoski Kulttuuritien reitin Vuoden tapahtumaksi 2024. Kunniakirja luovutettiin Iitin Harrastajateatteri ry:lle näytelmän ensi-iltayleisön edessä 5.7.
Yle uutisoi viikkoa myöhemmin, että Suomen harrastajateatteriliitto (SHTL) tavoittelee suomalaisten ainutlaatuiselle kesäteatteriperinteelle pääsyä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon siihen jo hyväksyttyjen Suomalaisen saunaperinteen ja Kaustislaisen viulunsoittoperinteen rinnalle.
Suomessa on noin 700 kesäteatteria, ja ne toimivat pääosin harrastajaesiintyjien ja muiden talkoolaisten voimin. Niiden suosio on poikkeuksellisen laajaa maamme asukasmäärään suhteutettuna: kesäteatterit ovat koonneet esityksiinsä yhteensä jopa yli miljoona katsojaa parhaina vuosinaan.
Tämä pohjoisen maan ulkoilmateatteri-ilmiö on säilynyt Suomessa vahvana kylminä ja sateisinakin kesinä. Kesäteattereissa käy paljon sellaistakin yleisöä, joka ei välttämättä käy talvisin lainkaan kaupunkien laitosteattereissa.
Monien maalaiskuntien asukkaille ja mökkiläisille kesäteatteriharrastus joko näyttämöllä tai aputehtävissä tai yleisönä katsomoissa luo keskinäistä yhteisöllisyyttä, jota arvostetaan yhä suuresti. Iitissä tuo yhteisöllisyyden tunne innostaa myös lapsia ja nuoria aikuisia.
Ensimmäiseksi suomalaisen kesäteatteriperinteen hyväksymisprosessissa on saatava läpi Suomen Harrastajateatteriliiton laatima ehdotus Museoviraston ylläpitämään elävän kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon, joka pohjautuu aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksiin ja johon oli viime vuonna hyväksytty jo 83 vielä toteutumatonta ehdotusta. Asianomaisilta tahoilta voitaneen odottaa silti myönteisyyttä Harrastajateatteriliiton ehdotukselle.
Unescolle esitettävistä maamme aineettoman kulttuuriperinteen ehdotuksista päättää Opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston työstämästä esityksestä. Vuosittain kansallisia ehdotuksia voi esittää Unescolle vain yhdestä kulttuuriperinteestä.
Haettavissa on myös Unescon hyväksyntöjä monikansallisille yhteisteemallisille elävän kulttuuriperinteen hankkeille sekä nimeämisiä elävän kulttuuriperinteen hyvien suojelukäytäntöjen kansainväliseen rekisteriin.
Vuonna 1972 Unescon jäsenvaltiot hyväksyivät yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden suojelemiseksi. Niitä kohteita Suomessa on seitsemän. Aineettomien kansallisten kulttuuriperinteiden suojelu täydentää hyvin tuon aiemman sopimuksen toiminnallisia tavoitteita.
Pekka Hyvärinen