Kymijoki

Kymijoki

Kymijoen syntyvaiheet Pohjolan viimeisimmän jääkauden jälkeen

Kun jääkauden jälkeisen maanpinnan kohoamisen seurauksena Päijänteen järviallas erkani Itämeren altaasta noin 8000 vuotta sitten, sen ja Muinais-Saimaankin järvivedet laskivat ensin Pohjanlahteen. Sulamis- ja sadevesiä oli kerääntynyt useisiin muihinkin suuriin järvialtaisiin nykyisessä Keski-Suomessa ja Savossa.

Seuraavaksi maan kohoaminen Päijänteen ja sen pohjoispuolisten järvialtaiden länsipuolella alkoi työntää vesiä etelän suuntaan, kunnes noin 6000 vuotta sitten vesimassat alkoivat työntyä kohti nykyistä Kymenlaaksoa ja purkautuivat yhdessä Muinais-Saimaan vesien kanssa nykyisen Mäntyharjun reitin Vuohijärven ja Kymijoen Pyhäjärven kautta yhteisvirtana kohti silloisen Itämeren rannassa pauhannutta Ankkapurhan valtavaa koskea nykyisessä Keski-Kymenlaaksossa Anjalan kartanon vieressä.

Kaikki Päijänteen ja Saimaan vedet eivät mahtuneet yhteen jokiuomaan, vaan tulva hukutti alleen suuren osan jään alta paljastuneesta nykyisestä Pohjois-Kymenlaaksosta.

Ankkapurhan rantatörmän arkeologisilta kaivauksilta on löydetty Kymenlaakson vanhimmat, noin 6500 vuoden ikäiset kivikautiset asuinpaikat – siis ilmeisesti ajalta ennen suurta tulvaa. Kansallismuseon kokoama näyttely kaivausten löydöksistä on deponoituna esillä Ankkapurhan teollisuusmuseossa.

Tulvakausi päättyi Kymenlaaksossa, kun jäämassojen painama maaperä kohosi riittävästi ja Muinais-Saimaan vedenpinta oli vähitellen madaltunut lähelle nykyistä tasoaan n. 5700 vuotta sitten tapahtuneen Vuoksen jokiuoman puhkeamisen jälkeen.

Sen seurauksena idästä Kymijokeen vielä ohjautuneet vedet vähenivät ja siirtyivät etelämmäksi nykyiselle Valkealan reitilleen.

Päijänteen vesien nykyinen purkautumisuoma Toisen Salpausselän läpi Konniveden eteläpäähän Iitin Vuolenkoskelle syntyi noin 3000 vuotta sitten. Uuden jokiuoman vedet liittyivät vanhempaan Kymijoen uomaan Pyhäjärvessä. Ensimmäisen Salpausselän repeämäkohta syntyi puolestaan nykyiseen Kouvolan Kelttiin, Valtateiden 6 ja 12 risteyksen viereen.

Keltinkosken ylittävältä sillalta avautuu hieno jokimaisema kanjonimaiselle uomalle pohjoiseen ja leveämmälle suvantouomalle etelään.

Maankohoamisen seurauksena Itämeren rannat vetäytyivät sangen nopeasti etelämmäksi, ja ajan myötä Kymijoen alajuoksulle muotoutuivat virran nykyiset viisi mereenlasku-uomaa: kolme itäisen haaran uomaa Kotkan alueella ja kaksi läntisen haaran uomaa Pyhtäällä ja Loviisan Ruotsinpyhtäällä.

 

Lassi Kujalan viiden kuvan kuvasarja Kymijoen varresta Iitistä ja Kouvolan Voikkaalta:

Iitin jokiosuus, Kimolan kanava ja Kymijoen vesivoimalaitokset

Kun Kaurakosken voimalaitos patosi 1950-luvun alussa Kymijoen Mankalan kosket, joen ylä-virta rauhoittui vedenpinnan kohotessa ja vesialueen laajetessa järviksi jokiväylän lähialueiden painanteisiin.

Mankalan alapuolisen Leininselän suvantojärven jälkeen Kymijoen virtaus kääntyy Iitin Kirkko-järvellä suoraan pohjoiseen, ja Virtasalmen sillan pohjoispuolella kanootti- ja veneretkeilijöille avautuu ennen Pyhäjärveä yli 7 km:n pituinen Pelinginselkä.

Urajärven Mukulanlahdelta on myös pienten veneiden vesiyhteys Pelinginselälle, jonka pohjoispäässä Kymijoki kaartuu Hiidensaaren editse itään Pyhäjärveen saaden siellä Mäntyharjun reitiltä pohjoisesta runsaasti lisävettä kohti etelää Voikkaan tehdasalueen suuntaan kääntyvään jokiuomaan.

 

Mankalan vesivoimalaitoksen ja Kouvolan Voikkaankosken voimalaitoksen välillä Kymijoessa ei ole yhtään patoa. Ja Iitin Hiidensaaren pohjoispuoliselta Pyhäjärveltä avautuu vesiväylä myös luoteeseen Kimolan entiselle tukinuittokanavalle, joka avattiin parin vuoden muutostöiden jälkeen veneilyliikenteelle keväällä 2020.

Kanavan kautta Kouvolan ja Iitin veneilijät voivat matkata Pyhäjärveltä ensin Konnivedelle ja sen ylitettyään Heinolan kautta Kalkkisten kanavalle ja Keski-Päijänteelle, jolta veneilyreitit jatkuvat etelään Asikkalan Vääksyn kanavan kautta Vesijärvelle Lahteen ja Hollolaan ja Pohjois-Päijänteelle Jyväskylään ja sieltä edelleen Keitele-järvelle ja Viitasaarelle tai Laukaan kautta Rautalammin
reittiä pitkin jopa Kuopion länsipuolelle Pielavedelle, jossa sijaitsee presidentti Urho Kekkosen synnyinmökki Lepikon torppa
.

Venematkan voi tietenkin tehdä myös Päijänteeltä Kalkkisten kanavan ja Heinolan kautta Kimolan kanavalle ja Kymijoen varteen Iittiin sekä Kouvolan Oravalaan ja Voikkaalle.

Iitin puoleisissa muutamissa Konniveden laivareitin kalliosaarissa nykyiset venematkailijat voivat käydä ihailemassa jopa tuhansien vuosien takaa säilyneitä kivikautisia kalliomaalauksia.

Tukinuitto lopetettiin Kymijoen yläjuoksulla vuonna 2002 ja Kuusankosken eteläpuolisella jokiosuudella jo 1966. Varsinkin
Mäntyharjun reitin varresta Hallan sahalle Kotkaan asti ulottuneella ns. Hallan uittoreitillä on yhä legendaarinen tukkilaisajan maine, sillä sen varressa sijaitsi lukuisia muitakin tukkipuiden jalostustehtaita, mm. Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas.

Kaikkiaan Kymijoen vajaan 150 kilometrin pituisen jokiuoman varressa Vuolenkosken ja Itämeren välissä on 12  vesivoimalaitosta ja useita säännöstelypatoja.

Ankkapurhan koski Anjalan kartanon vieressä padottiin sähköntuotantoon vuonna 1922, merenrannan Ahvenkoski 1933, Iitin
Kaurakoski Mankalassa 1952 ja Vuolenkoski Konniveden eteläkärjessä 1959.

Noin 50 kilometrin mittainen Kymijoen pisin patoamaton jokiosuus sijoittuu Kouvolan Anjalan ja Inkeroisten välissä virtaavan Ankkapurhan kosken ja Loviisan Ruotsinpyhtäällä lähellä Ahvenkoskea sijaitsevan Strömforsin ruukin välille.

Vuonna 1987 säädetyllä maamme koskiensuojelulailla suojeltiin Ankkapurhan alapuolisten vapaiden Kymijoen koskien säilyminen
patoamattomina niin Kotkan kuin läntisempien Pyhtään ja Ahvenkosken jokihaaroissa. Näitä Etelä-Suomen suurimpia vapaita koskia hyödyntävät vapaa-ajan kalastajat sekä vauhdikkaasta koskenlaskusta innostuneet retkeilijät.

Melojia varten näille Kymijoen eteläisille jokiosuuksille on laadittu asiantuntevasti opastettuja sekä tauko- ja yöpymispaikoilla varustettuja melontareittejä. Melonta- ja koskenlaskuretkiä ja välinevuokrausta järjestää mm. Seikkailuviikari Oy.

Pekka Hyvärinen