Hiidenvuori

Hiidenvuori

Hiidenvuori
Hiidensaarentie,
47610 Hiidensaari

Maanteitse Iitin Musiikkijuhlien yökonserttien järjestämispaikalle Hiidensaareen on matkaa 14 km Kymentaan kylän kautta. Tieviitoitus jatkuu Hiidensaaressa vuoren pysäköintipaikalle ja saaren taaimmaiselle retkeily- ja uimapaikalle asti. Ensimmäisen kerran Iitin muinaisella linnavuorella järjestettiin yleisölle suuri taidejuhla 5.7.1914. Päävastuun järjestelyistä kantoivat Mankalan taiteilijajoukosta oopperalaulaja, prof. Wäinö Sola ja Kansallisteatterin näyttelijät Evert ja Kirsti Suonio.

Näyttelijäryhmä esitti näytelmän Hiiden vuoren vihkiäiset, ja kuten nykyistenkin Iitin Musiikkijuhlien aikaan yhä tehdään, vuoren rinteelle kannettiin jo silloin laulajien esitysten tueksi säestyspiano. Vihkiäisjuhlaan saapui veneillä ja laivoilla peräti noin 3000 hengen yleisö.

Valitettavasti esitysperinne katkesi heti moneksi vuodeksi, sillä elokuun alussa 1914 Euroopassa syttyi 1. maailmansota ja sen synnyttämässä koko Eurooppaa järisyttäneessä yhteiskunnallisessa murroksessa mm. Venäjän vallankumous 1917 ja Suomen itsenäistymisen jälkeinen verinen kansalaissotamme 1918.

Bertolt Brecht Hella Wuolijoen vieraana Iitissä

Hiidenvuoren kesäjuhlaa yritettiin elvyttää 1930-luvulla mm. Iitin Suojeluskunnan ja Iitin Lyöttilästä Marlebäckin kartanon v. 1920 ostaneen Hella Wuolijoenkin toimesta. Hän lainasi vuorelle rahdattavaksi jopa kartanonsa flyygelin konserttipianoksi.

Marlebäckin tiluksilla koettiin monella tavoin jännittäviä hetkiä Talvisodan jälkeisen välirauhankin aikana. Kesällä 1940 Hella Wuolijoki kestitsi siellä yli kuukauden ajan kansallissosialistisesta Saksasta maanpakoon jo v.1933 lähtenyttä marxilaista ystäväänsä Bertolt Brechtiä ja tämän vaimoa, kahta lasta, sihteeriä ja Tanskasta mukaan lähtenyttä rakastajatarta. Yli vuoden kestäneen Suomessa olonsa aikana ja ennen Yhdysvaltoihin siirtymistään Brecht sai valmiiksi näytelmänsäSetsuanin hyvä ihminen sekä pitkälti Hella Wuolijoen valmista tekstiä käyttäen näytelmänHerra Puntila ja hänen renkinsä Matti. Wuolijoki myi kartanonsa syksyllä 1940.

Pohjois-Iitin jokiosuus ja Kymijoen vesivoimalaitokset

Kun Kaurakosken voimalaitos patosi 1950-luvun alussa Kymijoen Mankalan kosket, joen ylävirta rauhoittui, vedenpinta nousi ja vesialue laajeni järviksi jokiväylän lähialueiden painanteisiin.

Mankalan alapuolisen Leininselän suvantojärven jälkeen Kymijoen virtaus kääntyy Iitin Kirkkojärvellä suoraan pohjoiseen ja Virtasalmen sillan pohjoispuolella kanootti- ja veneretkeilijöille avautuu yli 7 km:n pituinen Pelinginselkä. Urajärven Mukulanlahdelta on myös vesiyhteys Pelinginselälle, jonka pohjoispäässä Kymijoki kaartuu Hiidensaaren editse itään Jaalan Pyhäjärveen ja siellä Mäntyharjun reitiltä runsaasti lisävettä saatuaan jälleen kohti etelää Kuusankosken tehdasaluiden suuntaan.

Tukinuitto lopetettiin Kuusankosken alapuolisella jokiosuudella vuonna 1966 ja joen yläjuoksulla v. 2002. Mankalan vesivoimalaitoksen ja Kuusankosken Voikkaan tehtaan voimalaitoksen välillä ei ole yhtään patoa. Kaikkiaan Kymijoen vajaan 150 kilometrin pituisen jokiuoman varressa Vuolenkosken ja Itämeren välissä on 12 vesivoimalaitosta ja useita säännöstelypatoja.

Iitin Hiidensaaren pohjoispuoliselta Pyhäjärveltä avautuu vesiväylä myös luoteeseen Kimolan suljetulle tukinuittokanavalle. Vireillä on hanke kanavan kunnostamisesta ja veneilyväylän avaamisesta Pyhäjärveltä Heinolan Konnivedelle, jonka Iitin puoleisissa laivareitin saarissa on kivikautisia kalliomaalauksiakin. Heinolasta järviyhteys jatkuu lukuisille Ruotsalaisen lahdelmille ja laivareittinä Kalkkisten kanavan kautta Keski- ja Pohjois-Päijänteelle ja Keitele-järvelle sekä Vääksyyn Etelä-Päijänteelle ja Lahden Vesijärvelle.