Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys julkaisee tekijänoikeudellaan 10 vuoden aikana valmistamaansa ja koostamaansa KULTTUURIPITÄJÄ IITTI -aiheista teksti- ja kuva-aineistoa tänä ja ensi vuonna näillä kotisivuillaan 42 tekstiartikkelin verran.
Artikkeleita julkaistaan kahden kuukauden välein. Ensimmäiset kuusi artikkelia julkaistiin elokuun alussa ja seuraavat kuusi tiistaina 7.10.2025. Viimeiset kuusi artikkelia ovat luettavissa ensi vuoden elokuun alussa.
Otsikko KULTTUURIPITÄJÄ IITTI viittaa Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan 2.6.1539 tekemään päätökseen ottaa suojelukseensa keskiajalla perustetun Hollolan kirkkopitäjän itäpuolelle, Kymijoen suurten koskien molemmille rannoille, perusteilla jo 1510-luvulla olleen uuden kirkkopitäjä Iitin.
Samalla kertaa Iitissä käynnistyi nykyisen evankelisluterilaisen seurakunnan toiminta.
Iitin kirkkopitäjään tuolloin kuuluneet maa- ja vesialueet kattoivat kutakuinkin koko nykyisen Pohjois-Kymenlaakson, Etelä-Savon Mäntyharjun puolelta vähän laajemminkin, kunnes ne liitettiin 1595 osaksi Mäntyharjun uutta kirkkopitäjää.
Sen jälkeen Kymijoen itäpuolisista Iitin alueista muodostettiin 1639 Valkealan kirkkopitäjä, Kymijoen Pyhäjärven pohjoisrannan ja Vuohijärven välisistä alueista 1880 Jaalan kunta ja 1920-luvun alussa kaksi suurta teollisuustaajamaa sisältänyt Kuusankosken kunta.
Kaikkiaan tietoainesta on kerätty lähes 60:stä nykyisen Pohjois-Kymenlaakson alueen asukkaiden elämänmenoon ja usein myös kansallisen kulttuurimme historiaan merkittävästi vaikuttaneista tapahtumista ja niiden keskeisistä tekijöistä taiteen ja tieteen, kirjallisuuden ja arkkitehtuurin aloilta sekä kirkon, valtion ja kuntien hallinnon, sosiaalisten olojen, perusopetuksen, maatalouden, teollisuuden ja muiden elinkeinojen ja liikenneväylien kehityksestä – unohtamatta nälkä- ja sotavuosien ja muiden kriisien koettelemuksia sekä maaseudun vapaa-ajan viettotapoja ja luonnon kunnioitusta osana suomalaisuuden tärkeimpiä ulottuvuuksia.
Lokakuussa julkaistavien artikkelien aiheet ovat:
1)Nykyisen Pohjois-Kymenlaakson (eli Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan suojelukseensa 2.6.1539 ottaman Iitin itsellisen kirkkopitäjän) alueen vanhat kalliomaalaukset.
2) Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan äidin prinsessa Sibyllan ja hänen kahden tyttärensä vierailu Suomeen ja Iittiin kesäkuussa 1955.
3) Esittely Iitin ja Jaalan paikallismurteen alkuperää, sanastoa ja ääntämistä sekä alueen kansatieteellisiä perinteitä tutkineesta ja laajasti tallentaneesta Aino Vallista (1902 Iitti–1987 Iitti).
4) Esittely ensimmäisestä runomuotoisten näytelmien ja oopperalibrettojen taitavasta suomentajasta ja mm. Työväen marssin sanoittaneesta runoilija, FM Antti Törneroosista, (kirjailijanimeltään Antti Tuokko) s. 1835 Iitti – k. 1896 Helsinki.
5) Esittely moneen kertaan palkitusta ornitologi, biologi, toimittaja ja tietokirjailija Lasse J. Laineesta, satojen tuhansien suomalaisten lintubongausharrastuksen ”isästä” (Iitti 1946 Iitti – 2023 Inkoo).
6) Elämää keskiajan Suomessa ja erityisesti Iitin Lyöttilässä (Kirjoittaja Eero Niinikoski on ollut Iitin Lyöttilän kylän kesäasukas perheineen yli 50 vuotta).
Tietoaineksen 1. julkaisuerässä elokuussa 2025 esiteltiin nämä aiheet:
1) Kymijoen syntyvaiheet ja sen rantojen ensimmäiset kivikautiset asukkaat
2) Vuonna 1693 valmistunut Iitin punaseinäinen kirkko Iitin kirkonkylän keskipisteenä
3) Noin 1870-luvulla syntynyt Iitin Tiltu -legenda ja -laulu tunnetaan läpi Suomen
4) Etelä-Iitin Perheniemen kylä ja sen elämänmenon mullistanut entinen mahtikartano
5) Suomalaisen Kansakoululaitoksen synty ja merkitys 1863-1977
Pekka Hyvärinen
Helsingin tuomiokirkon kryptassa ja Iitin kunnantalossa kesällä 2023 järjestetyn Kulttuuripitäjä Iitti -näyttelyn työryhmän puheenjohtaja.