Kesällä 2023 ensin Helsingin tuomiokirkon kryptaan ja sen jälkeen Iitin kunnantalon pääaulaan ja Valtuustosaliin pystytetyn Kulttuuripitäjä Iitti – näyttelyn tekstiaineistosta valtaosan työstänyt, vuonna 2014 perustettu Kulttuuritieyhdistys alkaa julkaista 10 vuoden aikana koostamaansa Iitin kulttuurihistoriaa esittelevää aineistoaan omilla kotisivuillaan.
Näyttelyhanke toteutettiin useiden iittiläisten kulttuuriyhdistysten ja Iitin seurakunnan yhteistyöllä sekä Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön, Suomen Kulttuurirahaston ja Iitin kunnan taloudellisella tuella.
Viime vuonna Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen kotisivuja avattiin yli 115 000 kertaa. Helsingin tuomiokirkossa näyttelyn kävijämäärä ylsi lähes 3500:aan ja Iitin kunnantalolla noin 900:aan.
Kulttuuritieyhdistys julkaisee tekijänoikeudellaan valmistamaansa ja koostamaansa teksti- ja kuva-aineistoa tänä ja ensi vuonna kotisivuillaan noin 40 tekstiartikkelin verran pääotsikolla Kulttuuripitäjä Iitti.
Ensimmäisessä julkaisuerässä kuusi aihetta
Itäisen ja läntisen kulttuuripiirin välisellä Kymijoen rajaseudulla sijaitsevan Iitin pitäjän kulttuurihistoria on monilta osin kuin hyvä tiivistelmä kansallisen kulttuurimme historiasta, ja siihen sisältyy myös hämmästyttävän suuri määrä kansallisen kulttuurimme keskeisiä tekijöitä eri aloilta.
Ensimmäinen julkaisuerä koostuu kuudesta tekstiaiheesta. Vanhin esiteltävä aihe käsittelee jääkauden jälkeisen maankohoamisen myötä syntyneiden nykyisen Pohjois-Kymenlaakson eli Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan vuonna
1539 suojelukseensa ottaman Iitin kirkkopitäjän alueen vesialtaiden ja niiden virtaamien muodostumista sekä pyyntitaloudella elantonsa hankkineiden ihmisten tekemiä tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia. Niitä on löydetty ja dokumentoitu tältä alueelta peräti yli 20.
Toisena aiheena esitellään Iitin kirkkoa ja sen ympärille muodostunutta Museoviraston suojelemaa Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritettyä Iitin kirkonkylää. Yleisradion ja Matkailun Edistämiskeskuksen järjestämässä valtakunnallisessa äänestyksessä Iitin kirkonkylä valittiin 1990 myös maamme kauneimmaksi kyläksi osana Euroopan kaunein kylä -kilpailua.
Sen myötä Iitin kirkonkylä eteni Norjassa järjestettyyn loppukilpailuun, jossa se nimettiin Euroopan 4. kauneimmaksi ja viihtyisimmäksi pientaajamaksi Euroopan turismin juhlavuonna 1991.
Kolmas aihe esittelee 1800-luvulle pohjautuvaa Iitin Tiltun legendaa, josta Amerikkaan siirtolaiseksi lähtenyt Hiski Salomaa sävelsi, sanoitti ja levytti vuonna 1930 lähes kaikkien suomalaisten tunteman laulun.
Ritva Oksasen räväkkä tulkinta Tiltu-laulusta nosti sen vuonna 1974 myös nuorten tietoisuuteen. Muitakin Antti Hyvärisen orkesterilleen ja Ritva Oksaselle sovittamia suomalaisia kansanlauluja sisältävää Iitin Tiltu -nimistä LP-levyä myytiin yli 50 000 kpl, silloisen kultalevyn myyntirajan ylittävä määrä.
Neljäs artikkeli kertoo Ruotsin nykyisen kuninkaan Kaarle XVI Kustaan äidin, saksalaistaustaisen prinsessa Sibyllan ja hänen kahden tyttärensä, Ruotsin prinsessojen Birgittan ja Désiréen, kesäkuun 1955 Suomen vierailusta ja käynnistä Iitissä matkanjohtajanaan Adolf Ehrnrooth.
Viidentenä aiheena kerrotaan Suomen kansakoululaitoksen synnystä 1860-luvulla ja sen alkuvaiheen opettajakoulutuksesta sekä Iitin kunnallisten kansakoulujen ja oppilaiden määrän kasvusta 1870 – 1921, jolloin Suomessa tuli voimaan oppivelvollisuuslaki.
Ja kuudentena asiana tuodaan julki, miten Helsingin Pasilan kaupunginosa sai suomenkielisen nimensä. Aika harva pääkaupunkiseudun tai Iitinkään asukas sitä tietää.
Helsingin uudeksi metropolikeskukseksi 1970-luvulta alkaen kasvaneen Pasilan nimen vei henkilökohtaisesti pääkaupunkiimme Iitin Sääskjärven kylästä Kalle Pasila. Mutta miten hän toimi?
Tämäkin Iitin kulttuurihistoriaan sisältyvä tieto kerrotaan Kulttuuritieyhdistyksen kotisivuilla elokuun alussa. Jatkossa näitä Iitin historian tietopaketteja julkaistaan kahden kuukauden välein ensi vuoden elokuun alkuun saakka. Seuraavan kerran
toiset kuusi kertomusta esitellään siis lokakuussa.
Pekka Hyvärinen
Kulttuuripitäjä Iitti -näyttelyn työryhmän puheenjohtaja 2021-2024
Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistys ry