Jarmo Tähtinen viimeiseksi jääneellä yhteisellä retkellämme Verlan Patruunan Pytingin portailla 26.6.2025. Kuva: Pekka Hyvärinen
– Suruviesti –
Iitin Perheniemen kylässä työskennelleen myllärin / maanviljelijän perheeseen syntynyt Jarmo Kauko Antero Tähtinen (s. 4.12.1945) asui lähes koko elämänsä ajan kotitilallaan ja kävi ensin lähellä sijainnutta Myllylän kansakoulua ja sen jälkeen Iitin yhteiskoulua valmistuen ylioppilaaksi 1968 ja hankkien lisäoppia oikeustieteestä Helsingin yliopistossa.
Takkuilevaa opintietä kuljettuaan hän harrasti hiihtämistä palkintosijoillekin yltäen ja auttoi isäänsä maatilan töissä ja huolehti isänsä ja äitinsä hoivaamisesta heidän viimeisinä elinvuosinaan 2010-luvulla. Jo 1990-luvulta asti hän hankki uutta sisältöä elämälleen kotiseututyöstä ja Iitin Harrastajateatteri ry:n toiminnasta niissä ansiokkaasti Iitin hyväksi ahertaen yli 25 vuotta.
Hän puhui vahvasti myös Iitin Perheniemen Tuulivoimapuisto -hankkeen ja valokuituyhteyden puolesta. Hänen mielestään saasteettoman energian tuotanto ja nykyajan hyvät verkkoyhteydet olivat imagollisestikin tärkeitä Iitin maalaiskunnalle suurten kaupunkikeskusten Etelä-Suomessa.
Maakuntatasolla hän oli perustamassa Kymenlaakson Kylät ry:tä vuonna 1998 ja toimi sen puheenjohtajana 2010-2011 ja sitä ennen varapuheenjohtajana. Hänen puheenjohtajakaudellaan aloitettiin mm. Sopiva kylä -hanke ja suunniteltiin Kyläportaalia, jossa jokaiselle kylälle tehtäisiin omat kotisivut nettiin, ja jonka rinnalla keskusteltiin hankkeista kylien vesihuollon parantamiseksi ja valokuituverkon rakentamiseksi. Jarmo Tähtinen oli myös Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun perustajajäsen ja senkin johtokunnassa pari vuotta.
Kymenlaakson Kylät ry:n järjestämänä annettiin Iitin Perheniemessä, Vuolenkoskella ja Kausalassa myös koulutusta Kymi Ringille tavoiteltujen suurtapahtumien varalle Airbnb-palvelun kautta toteutettavalle kotimajoitukselle ja tuettiin tilapäisten leirintäalueiden perustamisideaakin.
Lisäksi Tähtisen Jarmo, kuten hänen nimensä useimmiten sanottiin, oli myös Iitin Kyläasiainneuvottelukunnan perustajajäsen ja sen puheenjohtaja 2002–2020. Kyläasiainneuvottelukunta on vuoropuhelukanava kylien ja kunnan välillä ja johon kuuluu edustajat jokaiselta Iitin kyläalueelta. Neuvottelukunnalla on aloiteoikeus, mutta ei päätösvaltaa eikä omaa budjettia.
Kyläasiainneuvottelukunnan aloitteesta 2017 Iitin kuntaan palkattiin kyläkoordinaattori käytännön tehtävinään kyläyhdistystoiminnan neuvonta ja kehittäminen, hankeneuvonta ja kylien yhteistyömuotojen kehittäminen. Kyläasiainneuvottelukunnan myötävaikutuksella perustettiin 2018 myös Kausalaan kyläyhdistys neljän kylän yhteisenä hankkeena. Kyläasiainneuvottelukunta on ottanut vahvasti kantaa myös laajakaistaisen valokuidun hankkimiseen koko kuntaan.
Jarmo Tähtinen piti erittäin tärkeänä kylien välistä maakunnallista yhteistyötä ja monipuolista yhteistyötä myös naapurimaakuntien kesken. Varsinkin hänen viime mainittu ajattelutapansa herätti Kouvolan Elimäellä keväällä 2014 perustetun Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen kiinnostusta. Jarmo totesi aina tarvittaessa, että matkailijat eivät tule Iittiin vain yhdestä suunnasta, ja siksi ovet on pidettävä avoinna kaikkiin suuntiin.
Ovien avoinna pitäminen tarkoitti kyläyhdistystoiminnan rinnalla tarvittavan matkailullisen yhteistyön harjoittamista alueellisesti yli kunta- ja maakuntarajojenkin, jotka ovat muuttuneet Iitin osalta lukuisia kertoja.
Vuonna 2015 Kulttuuritien reittiä jatkettiin Arboretum Mustilasta Elimäeltä Iitin Haapakimolan ja Perheniemen kylien kautta Kausalaan ja sieltä Iitin kirkonkylän ja Lyöttilän kautta Kuusankoskelle, josta Kymijoen uomaa seuraten Korian kautta Anjalaan ja sieltä takaisin Elimäen kirkonkylälle. Iitistä saimme yhteistyökumppaneiksi yhteensä yli 20 yhdistystä ja matkailuyritystä, ja yhteistyö käynnistyi myös Iitin kunnan ja seurakunnan kanssa.
Energiset vuodet Kulttuuritieyhdistyksen puheenjohtajana
Jarmo Tähtinen valittiin yhdistyksemme syyskokouksessa 2018 uudeksi puheenjohtajaksemme. Vielä viime syksynä hän tahtoi jatkaa yhdistyksemme puheenjohtajana tämän vuoden ajan. Vähän ennen sitä Jarmo valittiin myös iittiläisen Sukuseura Jordan Peuronius ry:n hallitukseen. Ja hän jatkoi yhdistyksemme puheenjohtajana kuolemaansa saakka.
Keväällä 2018 yhdistyksemme järjesti Kuusankoskitalossa matkailuseminaarin ja nimesi sen ohjelman osana ensimmäisen kerran reitiltään Vuoden tapahtuman, erikoiskohteen ja kulttuurimaiseman. Elokuussa järjestimme Verlan tehdasmuseoon kotkalaisen Esa Ylösen johtamana ja Sibeliuksen tyttärentytär, viulisti Satu Jalas-Risiton solistiosuudella Kymi Sinfoniettan jousisoittajien kanssa 2-osaisen konsertin Sibeliuksen kamarimusiikin sävellyksistä ja argentiinalaisen tangon klassikkoteoksista solistinaan Martin Alvarado Buenos Airesista.
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n leader-rahoituksella avasimme kesä-elokuun ajaksi 2019 Kauppakeskus Veturin pääsisäänkäynnin yläaulaan Länsi-Kymen Kulttuuritien 100 neliön opastuskeskuksen. Kävijöitä palveltiin yhdellä palkatulla työntekijällä, yhteistyökumppaneiden henkilöstöllä sekä Jarmon ja yhdistyksemme muiden hallituksen jäsenten talkooavulla.
Opastuskeskuksen näyttely, oheisohjelma ja infomateriaali koostuivat reittikohteiden omista ja yhdistyksemme paperiesitteistä, tapahtumajulisteista sekä Veturin alakerran ohjelmalavan musiikkiesityksistä ja Veturin suurella videoskriinillä esitetyistä reittikohteittemme esittelyistä.
Puutarhakatoksilla, istuin- ja pöytäryhmillä sekä suurilla kuvaseinäkkeillä näyttelymme jaettiin Etelä- ja Pohjois-Kouvolan, Iitin ja Loviisan osastoihin. (Samana kesänä Korialla järjestettiin Kouvolan Asuntomessut).
Keväällä 2020 saimme valmiiksi Länsi-Kymen Kulttuuritien nykyiset kotisivut yli 15 minuutin kestoisen, kolmeen eri reittiosuuteen jakamamme videoesittelyn myötä.
Tuolle koronarajoitteiden kesälle kokosimme Elimäen Moision kartanon päärakennuksen ala-aulaan talon suunnittelijan, arkkitehti Carl Ludvig Engelin elämäntyön esittelyyn yli 30 rakennuskuvaa ja laajahkon kirjallisen tietopaketin sisältäneen näyttelyn. Omien kuviemme rinnalle saimme Engelin suunnittelemien rakennusten sisätiloista kuvia näytteille mm. Valtioneuvoston kansliasta, Kansalliskirjastosta, Helsingin kaupungilta ja useista maamme tuomiokirkoista.
Kymenlaakson Maaseututoimija 2020 ja Suomen kylät ry:n kultainen ansiomerkki
Kymenlaakson maakuntahallitus nimesi Jarmo Tähtisen Kymenlaakson Maaseututoimijaksi 2020, ja samana vuonna hän sai pitkäkestoisesta aktiivisesta kylätoiminnastaan Suomen kylät ry:n kultaisen ansiomerkin.
Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen kautta hän osallistui talkoomiehenä myös Iitin ulkopuolistenkin reittimme kulttuuritoimijoiden kanssa toteuttamiimme yhteistyöhankkeisiin.
Saman vuoden lopulla muutimme Kulttuuritieyhdistyksen kotipaikan Kouvolasta Iittiin ja aloimme työstää keväällä 2021 Kulttuuripitäjä Iitti -näyttelyn sisältöä. Se koostettiin valmiiksi yhteistyöllä Iitin kotiseutuyhdistyksen, Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen, A. J. Sjögrenin seuran, Sukuseura Jordan Peuronius ry:n ja Iitin Taideyhdistyksen sekä Iitinseutu-lehden ja Iitin seurakunnan kanssa.
Kesällä 2022 järjestimme ensin Kimolan kanavajuhlan, jonka pääesiintyjiksi toimme Muumit ja Muumi-laulujen alkuperäisen esittäjän Benny Törnroosin kanavan rannan Syvänojan tilalle ja Vuolenkoskella toimivan Kilkkilän Farmin pihapiirin lavalle. Saman vuoden elokuussa järjestimme vielä Voikkaan Sikomäen kesäjuhlan tekemällä yhteistyötä sikäläisten yhteistyötahojemme kanssa.
Kesä-elokuulla 2023 Kulttuuripitäjä Iitti -näyttely oli avoinna ensin kesäkuussa 3,5 viikkoa Helsingin tuomiokirkon kryptassa ja sen jälkeen yli kuusi viikkoa Iitin kunnantalon pääaulassa ja Valtuustosalissa.
Viime vuonna yhdistyksemme toimintaa hankaloitti hallituksen jäsenten sairaudet, mutta jo vakiintuneen suosion saavuttaneiden kotisivujemme avausten määrä ylsi ilahduttavasti jopa uuteen ennätykseen. Jokaisena vuonna, eli tänä kesänä jo 8. kerran, olemme valinneet yhdistyksemme nimikkoreitin varrelta Vuoden tapahtuman, erikoiskohteen ja kulttuurimaiseman.
Tänä vuonna Kulttuuritieyhdistyksen huomionosoitukset saivat Jaala Areenan rakentaminen ja Areenan ensimmäisen kesän ohjelmisto, Maailmanperintökohde Verlaan peruskunnostettu, entisöity ja yleisölle avattu Patruunan Pytinki sekä 1600-luvulla perustetun Oravalan kartanon kulttuurimaisema Kymijoen itärannassa.
Tähtisen Jarmolle kaikista yhdistyksemme puheenjohtajan tehtävistä mieluisin oli varmaankin Iitin Harrastajateatterin musiikkinäytelmälle Kaksi kitaraa – Topi Sorsakoski myöntämämme Länsi-Kymen Kulttuuritien Vuoden 2024 Tapahtuman kunniakirjan luovutus teatteriyhdistyksen nuorelle puheenjohtajalle Enni Sormuselle ensi-illan alkuseremoniana. Näytelmä ylsi kaksine lisäesityksineen Harrastajateatterin suurimpaan yleisömäärään, yli 5700 katsojaan.
Yksin asunut Jarmo toimi mieluusti Harrastajateatterin talkoolaisena ja näytteli kuulemma joko ”siunattua hulluutta” tai ”ensirakastajan rooleja”, kuten hän minulle pilke silmäkulmassaan joskus totesi.
Kaiken edellä kerrotun lisäksi Jarmo toimi monena vuonna Kausalan joulukauden avajaispäivän joulupukkina pitäjän lapsille sekä talkoomiehenä Saukonkallion tanssilavan pysäköintialueen liikenteen ohjaajana – ja ruusun ojentajana tanssi-iltoihin osallistuneille naisille.
Jarmoa ikävöiden ja hänen muistoaan vaalien,
Pekka Hyvärinen
ja Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen hallitus