Yksityisomisteisen Jokelan kotiseutumuseon Vanhan ajan päivät sykähdyttää kahden kesän koronatauon jälkeen omaa yleisöään maa- ja metsätalouden vanhojen työmenetelmien ja -koneiden sekä mitä ihmeellisimpien entisajan esineiden ja työkalujen esittelijänä.

Jokelan Kotiseutumuseon kotisivut

Mm. 1900-luvun alkuvuosikymmenten pellonkynnön, viljanpuinnin, perunannoston, pärehöylän, tervanpolton, kenttäsirkkelin, moottorisahauksen ja kivenmurskauksen työnäytökset, puunuiton savottaperinne-esitykset ja juonnetut traktoriparaatit sekä höyrykoneiden ja maamoottoreiden käynnistykset ja esittelyt toteutetaan museon avaralla piha- ja peltoalueella.

Omat esittelyalueensa on varattu myös maatilojen eläimille, veteraanikuorma-autoille, museorekisterissä oleville muille ajoneuvoille sekä mm. tienpidossa ja metsätöissä käytetyille suurille työkoneille.

Yli 100 suurta työkonetta ja yli 2200 esinettä ja dokumenttia

Perustajansa Erkki Jokelan keräilyharrastuksesta 1990-luvulla alkunsa saaneen museon kokoelmassa on yhteensä jo yli sata vanhaa traktoria ja muuta suurta, pääasiassa traktorikäyttöistä työkonetta sekä yli 2200 esinettä ja kirjallista dokumenttia. Vanhin traktori on vuodelta 1929.   

Museorakennusten perusnäyttelyssä esitellään laajasti myös maatalouden hevosvetoista työkalustoa risuäkeestä alkaen. Lisäksi museossa on runsaasti 1800-luvun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenten maa- ja metsätalouden työvälineistöä ja kotiesineistöä sekä mm. hevosvaunuja ja soittimia. Näistä huomattava osa ja jopa muutama suuri työkonekin on saatu museolle yksityisinä lahjoituksina ja talletuksina.

Yhden teemakokonaisuuden muodostavat museon sisälle ja ulkoalueelle kootut kyntöaurat.

Niistä vanhinta härkävetoista puuauraa alkoi esiintyä Suomessa 1400-luvulla ja toista hevosen ja härän vetämäksi sopinutta metallikärjellä vahvistettua puuauraa 1700-luvulla. Noin 30 näyttelyauran joukossa on myös harvinainen paluuaura, joka mahdollisti peltotöissä kyntövakojen teon vastakkaisiin suuntiin.

Vanhan ajan päivien yleisössä on myös maatalouden vanhojen työkoneiden ja -välineiden sekä museoajoneuvojen keräilijöitä. Näyttelyn ohessa tapahtuman rompetori ja vanhojen työkoneiden ja kulkuneuvojen myynnissä olevat käyttöohje- ja varaosakirjat ovat aina näiden henkilöiden suuren kiinnostuksen kohteena.

Viikonlopputapahtuman ohjelmaosuudet toteutetaan molempina päivinä saman sisältöisenä. Museoalue avataan klo 10 ja suljetaan klo 17. Yleisölle on tarjolla myös ruokaa, kahvia, pullaa, jäätelöä ja virvokkeita. Vanhoilla traktoreilla ja museorekisteriajoneuvoilla tapahtumaan saapuvilla kuljettajapareilla on aina ollut vapaa pääsy.

Yleisöajelut kyläraitille hevos- ja traktorivetoisilla peräkärreillä

Yksi museohuone on varattu mitä erilaisimmille maaseudun kotien ja kauppojen esineille, dokumenteille ja esim. Jokelan taloon jo 1930-luvulla tulleille Helsingin Sanomien päivälehdille. Vitriinissä on nähtävänä mm. Hesarin etusivut Talvisodan syttymis- ja päättymispäivien jälkeisiltä aamuilta 1.12.1939 ja 14.3.1940.

Museon kahvion edustalle on järjestetty lasten oma puuhapaikka, jonka suosituin laite on napakelkan idealla toimiva lentokone. Yhtä jännittävä kokemus on kiivetä suuren ja kovaäänisen Zetor-traktorin kyytiin. Peräkärriajeluiden reitti ulottuu museoalueelta 400 metrin matkan Gulfin entisen bensa-aseman yhteyteen vuonna 1971 avatun ja yhä alkuperäisessä muodossaan toimivan Gulfin baarin ja vuonna 1932 valmistuneen KSO:n historiallisen kyläkaupan pysäkkien kautta.

Suurin osa Vanhan ajan päivien yleisöstä saapuu Ruotsinkylään Länsi-Kymen Kulttuuritietä pitkin joko pohjoisesta Elimäen suunnasta tai etelästä Moottoritien E18 Ruotsinpyhtään liittymästä.

Vuoden museotapahtuman valintakriteerit

• Laadukas ohjelmasisältö ja sen informatiivinen esittely
• Opastava/opettava merkitys alansa harrastajille
• Uudistumiskykyinen toteutustapa
• Kulttuurinen merkitys tapahtuma-alueellaan
• Matkailullinen vaikutus tapahtuma-alueelleen