Elimäen Pestoomarkkinat kokoaa yhä poikkeuksellisen suuren määrän markkinamyyjiä ja yleisöä Länsi-Kymen Kulttuuritien reitin keskiössä sijaitsevan Elimäen seurakunnan 1600-luvun kirkon ja Elimäen entisen kunnantalon väliselle kyläraitille ja torialueelle syyskuun ensimmäisenä lauantaina.
Kyläraitin eli Kirkonkylän halkaisevan Vanhamaantien 200 metrin osuus varataan noin 8 tunnin ajaksi klo 15 saakka markkina-alueeksi, ja ajoneuvoliikenne ohjataan tuttuun tapaan noin kilometrin pituiselle kiertotielle.
Monille sukujuuriltaan elimäkeläisille pestooviikonloppu on myös täkäläisten tuttavien ja sukulaisten vuosittainen tapaamisjuhla, johon saavutaan pitkienkin matkojen takaa kesäajan päätteeksi. Nykymuotoisena Pestoomarkkinat järjestetään nyt 51. kerran.
Markkinatorilla kaupanteko aloitetaan lauantaiaamuna 6.9. klo 9 ja lopetetaan klo 14. Tarjolla on kaikkea tarpeellista kotitaloustavaroista ja työvälineistä vaatteisiin, kenkiin, kosmetiikkaan, valurautaesineisiin, huonekaluihin, koristetarroihin ja käsitöihin sekä tietysti myös ilmapalloja, arpoja ja ongintaa. Tällä kertaa torinäyttämöllä arvotaan klo 13.45 peräti lomamatka Kuusamon Rukalle.
Tarjolla on myös kesän juuressatoa ja vihanneksia sekä monenlaisia säilykkeitä, mehuja, tuoreliha- ja tuorekalatuotteita, grillattuja ja paistettuja ruoka-annoksia, juustoja, leipiä, lettuja ja muita leivonnaisia sekä kahvia ja muita virvokkeita, jäätelöä, makeisia ja mm. metrilakuja.
Lisäksi useat kunnallisten ja seutukunnallisten asukaspalvelujen tuottajat esittelevät toimintaansa, ja infokatoksia on ollut myös poliittisten puolueittemme paikallisosastoilla.
Viihdyttäviä musiikkituokioita ja vakavampaakin ohjelmaa
Torin näyttämöllä livemusiikin soitto alkaa klo 9.15. Tänä vuonna saadaan nauttia Lauri Pönnin ja kirkonkylän orkesterin ohjelmistosta, johon sisältyy klo 10.30 alkaen myös puolen tunnin ajan lastenlauluja. Elävää musiikkia on tarjolla lähes koko päivän ajaksi kaikille markkinavieraille – niin nuorille kuin vanhemmillekin.
Klo 11 alkaen taikuri ja mentalisti Viljo Haapamäki esittää näyttämöllä hämmästyttäviä temppujaan ja jo ennen sitä kiertää klo 9.30 – 10.30 esittämässä markkinavieraille torin eri osissa lähitaikuutta ja jakamassa lapsille ilmapalloista tekemiään eläinhahmoja. Samaan aikaan klo 10 – 12 järjestetään lapsille keppihevoskilpailuja keppariradalla, ja klo 9-13 paikalla ovat myös Kiertävän farmin eläimet Pyhtäältä. Ja koko päivän klo 9–14 lasten käytettävissä ovat maksutta Idea Karhun pomppulinnat sekä kasvomaalauspaikka.
Runsaan oheisohjelman kohokohta on ollut aina Vuoden Piian ja Rengin nimeäminen perinteen mukaisesti klo 12. Piian ja Rengin kunniamaininnalla palkitaan Elimäen hyväksi monin eri tavoin vuosien saatossa toimineita ja ansioituneita henkilöitä.
Sen edellä torinäyttämöllä esiintyy klo 11.30 alkaen rockia, rautalankamusiikkia ja Juicen sävellyksiä soittava The Old House Band.
Vakavamman ohjelmateeman nimike tänä vuonna on Varmuuden vuoksi. Sen sisältönä esitellään Rajavartiolaitoksen ja Elimäen upseerikerhon kalustoa, Utin elämyskone sekä laserammuntaa. Laaja-alaisemmin Rajavartiolaitoksen toiminnasta kertoo torinäyttämön yleisölle eversti Jussi Napola klo 10.
Sen edellä klo 9.45 Martat esittelevät toimintaansa, ja klo 12.30 esittäytyy vuorostaan Omakotiyhdistys. Koko päivän ajan, jollei satu mitään hälytystehtävää, aikuiset ja lapset saavat tutustua myös Elimäen VPK:n paloautoihin ja palosammutuskalustoon.
1870-luvun alussa Elimäen Pestoomarkkinoille saapui eri tahoilta jopa noin 6000 ihmistä 1300 hevosella
Pestoomarkkinaperinne kytkeytyy Elimäen suurten kartanoiden ja muiden talollisten tarvitsemien piikojen ja renkien vuosittaisiin pestaustapahtumiin, joista muotoutui varsinkin 1860-luvun lopun suurten nälkävuosien jälkeen paljon järjestyshäiriöitä ja siveettömyyttäkin aiheuttaneita tuhansien ihmisten kokoontumisia Elimäen nykyisen 1600-luvun kirkon äärelle.
Laajimmillaan Elimäelle saapuneen markkinaväen kulkupelien eli hevosten ja hevoskärrien määräksi laskettiin 1870-luvulla jopa 1300 ja ihmismääräksi noin 6000.
Joukkoon mahtui monenlaisia kaupustelijoita ja esim. ruuan ja eläinten kauppiaita, viinan ja rihkaman myyjiä sekä povareita, kerjäläisiä, varkaita, soittajia ja muita markkinahumusta osaansa etsineitä.
Tämän vuoksi Elimäen pestoomarkkinoita yritettiin lakkauttaa jopa maamme korkeimpien valtiohallinnon viranomaisten toimesta, mutta lakkautusyritykset epäonnistuivat vuosi toisensa jälkeen. Vielä 1880-luvulla pestoopäivä järjestettiin elokuun ensimmäisenä sunnuntaina, mutta sittemmin piikojen ja renkien pestaamiset alettiin hoitaa syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Markkinapohjainen työväen pestauskäytäntö hiipui Elimäellä 1910-luvulla ja perinne katkesi kokonaan 1930-luvun lopulla, kunnes tämä paikallinen perinnetapahtuma elvytettiin nykymuotoonsa vuonna 1975. Ensimmäisen kerran kunnianimikkeet
Elimäen Piika ja Renki otettiin käyttöön 1992. Tuolloin valinnan suorittivat Elimäen kotiseutuyhdistys ja kunnan museolautakunta.
Piiaksi ja Rengiksi valittujen edellytettiin olevan pitkään Elimäellä vaikuttaneita, juuriltaan elimäkeläisiksi tunnustautuvia ja Elimäkeä tunnetuksi tehneitä henkilöitä. Heidän toivottiin lisäksi olevan aktiivisia kansanperinteen vaalijoita ja samalla
kotiseututyöstä innostuneita. Viime vuosina Piian ja Rengin valinnan ovat suorittaneet Elimäen kotiseutuyhdistys ry ja Pestoomarkkinat ry.
Kaikki tämän artikkelin valokuvat on kuvannut Pekka Hyvärinen Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksestä viime vuoden Pestoomarkkinapäivänä.
