Puccinin säveltämän Tosca-oopperan tapahtumat sijoittuvat vuoden 1800 Roomaan, ja oopperan tarinan traaginen tapahtumaketju ajoittuu oopperan 2 tunnin ja 15 minuutin kestoisessa, väliajan sisältävässä esityksessä Rooman todellisiin paikkoihin ja rakennuksiin.
Ensimmäisen näytöksen tapahtumapaikka on Sant’ Andrea della Vallen alue ja kirkko, toinen näytös sijoittuu Palazzo Farneseen (nyk. Ranskan Rooman suurlähetystö) ja kolmas näytös Castel Sant’ Angelon (Pyhän enkelin linna) pyöreäseinäiseen, Rooman 100-luvun keisari Hadrianuksen rakennuttamaan itsensä ja vaimonsa mausoleumiin, johon haudattiin hänen ja puolisonsa jälkeen useita muitakin Rooman keisareita.
Keskiajalla Hadrianuksen mausoleumista tehtiin paavien asuinpaikka ja linnoitus ja sieltä vahvoilla muureilla suojattu käytävä Vatikaanin Pietarinkirkkoon ja hallintopalatsiin. Myöhemmin linnoitusta käytettiin myös vankilana, jossa käytössä Puccinin oopperan tarinassa mausoleumi oli vuonna 1800.
Mainittakoon vielä Ruotsin kuningaskuntaan ja siten Kustaa Vaasan 1539 vahvistamaan Iitin kirkkopitäjäänkin kytkeytyen, että Kustaa II Aadolfin tyttären, Ruotsin valtion talouden lähes perikatoon 1650-luvulla saattaneen kuningatar Kristiinan luovuttua kruunustaan 1654, hän muutti asumaan edellä mainittuun Rooman Palazzo Farneseen vuosiksi 1655-1659.
Tosca-oopperan traaginen tarina ajoittuu noin 16 tunnin pituiseen tapahtumasarjaan: alussa ollaan puolenpäivän aikoihin Sant’ Andrea della Vallessa, illalla Palazzo Farnesessa ja aamuyöllä klo 04 jälkeen kohtalokkaasti petetyn laulajattaren Floria Toscan itsetuhossa.
Italiassa ooppera Tosca esitettiin ensi kerran tammikuussa 1900 ja jo syyskuussa 1905 Suomen Kansallisteatterissa Aino Acktén laulaessa Toscan roolin sekä hänen ja Edward Fazerin hankkiman italialaisen kapellimestari Arturo Vignan tuomien italialaisten miessolistien ja Eino Rautavaaran yhteisessä kuudessa italiankielisessä esityksessä.
Veronan maailmankuulun roomalaisen amfiteatterin oopperanäyttämöltä tallennettu esitys on viime vuoden syyskuulta. Jaala Areenan huippulaatuisella äänentoistolaitteistolla ja suurelle valkokankaalle suomenkielisin libreton tekstein täydennetty esitys päättää hienolla tavalla oopperataiteen kansainvälisten tähtisolistien loisteeseen Jaala Areenan ensimmäisen kesäkauden ohjelmatarjonnan torstaina 4. syyskuuta klo 18 alkaen. Esitys toteutetaan yhteistyöllä kuusankoskelaisen Studio 123:n kanssa.
Pekka Hyvärinen
Kapellimestari, ohjaaja ja solistit
Kapellimestari: Francesco Ivan Ciampa
Veronan areenan kuoro johtajanaan Roberto Gabbiani
Ohjaaja: Hugo de Ana
Floria Tosca – Sonya Yoncheva
Mario Cavaradossi – Vittorio Grigolo
Paroni Scarpia – Roman Burdenko
Angelotti – Giorgi Manoshvili
Spoletta – Carlo Bosi
Kersantti – Giuluo Mastrototaro
Sciarrone – Nicolo Ceriani
Vanginvartija – Dario Giorgele
I NÄYTÖS Sant’ Andrea della Vallen kirkko. Rooman Tasavallan entinen konsuli Cesare Angelotti on paennut Sant’ Angelon vankilasta ja etsii turvaa Attavantin kappelista. Hän etsii myös avainta, jonka hänen sisarensa piilotti Neitsyt Marian patsaan alle. Suntio moittii maalari Cavaradossia, koska hän ei ole työssään eikä ole syönyt. Maalari järkyttää
suntiota tunnustamalla, että hänen maalaamansa neitsyt Maria on yhdistelmä maalarin rakastajattaren Floria Toscan ja Markiisitar Attavantin piirteitä.
Markiisitar tuli kappeliin rukoilemaan ja piilotti samalla vaatteita ja avaimen veljensä pakoa varten. Cavaradossi lupaa auttaa Angelottia, ja tämä piiloutuu kuullessaan jonkun tulevan. Tosca saapuu luullen että Cavaradossi puhui toisen naisen kanssa. Rakastavaiset sopivat tapaamisesta. Tosca huomaa maalauksen ja vaatii Cavaradossia maalaamaan neitsyelle tummat silmät, omiensa mukaan.
Tykinlaukaukset kertovat että vangin pako on huomattu. Cavaradossi keksii Angelottille piilopaikan puutarhan hylätyssä kaivossa. Suntio palaa juhlimalla (väärää) uutista, jonka mukaan Napoleon kukistettiin Marengon taistelussa. Palazzo Farnesessa järjestetään sen kunniaksi juhlat, joissa Tosca laulaa.
Poliisipäällikkö Scarpia ja tämän apuri Spoletta ovat jäljittäneet Angelottin kappeliin. Scarpia epäilee paenneen vangin auttamisesta Cavaradossia. Toscaa palaa etsimään rakastajaansa. Scarpialla on naisen suhteen omat suunnitelmansa, ja hän yllyttää tämän mustasukkaisuuskohtaukseen esittelemällä markiisitar Attavantin viuhkaa, joka löytyi kappelista. Scarpia usuttaa Spolettan seuraamaan Toscaa, toivoen että tämä johdattaa hänet Cavaradossin kautta Angelottin luo.
Väliaika
II NÄYTÖS Scarpian asunto Palazzo Farnesessa. Scarpia herkuttelee ajatuksella Toscan valloittamisesta. Spoletta kertoo ettei löytänyt naista, mutta Cavaradossi on pidätetty. Scarpia kuulustelee maalaria, kun Toscan laulu kantautuu salista. Cavaradossi ei kerro mitään, ja hänet viedään kidutettavaksi, kun Tosca saapuu. Scarpia kertoo Florialle tämän rakastajaa kidutettavan ja avaa oven, jotta Tosca kuulisi tuskanhuudot. Tosca ei kestä tätä ja paljastaa Angelottin piilopaikan.
Cavaradossi tuodaan takaisin. Tosca vakuuttaa pysyneensä hiljaa, mutta kun Scarpia määrää puutarhan kaivon tutkittavaksi, Cavaradossi ymmärtää Angelottin paljastuneen. Sciarrone tuo uutisen: Bonaparte on sittenkin voittanut Marengossa. Cavaradossi riemuitsee.
Floria Tosca jää yksin Scarpian kanssa, ja tekee sopimuksen rakastajansa pelastamiseksi: hän antaa itsensä Scarpialle vastineeksi rakkaansa vapaudesta. Scarpia lupaa järjestää valeteloituksen ja auttaa parin pakoon. Hän kirjoittaa heille kulkuluvan, mutta kun hän syleilee Toscaa, tämä puukottaa hänet.
III NÄYTÖS Sant’ Angelon linna. Aamunkoitto. Cavaradossi lahjoo vartijansa sormuksella, jotta voisi kirjoittaa Toscalle jäähyväisensä ennen teloitusta. Tosca saapuu kulkuluvan kanssa ja kertoo Cavaradossille suunnitelman valeteloituksesta, varoittaen tätä nousemasta ylös ennen kuin kaikki ovat lähteneet. Teloitusryhmä ja Spoletta saapuvat. Sotilaat tähtäävät; Cavaradossi kaatuu.
Muiden lähdettyä Floria Tosca kiirehtii noutamaan rakkaansa, vain huomatakseen Scarpian petoksen; teloitus oli todellinen. Scarpian murha on huomattu. Toscaa tullaan pidättämään, mutta hän hyppää Castel Sant’ Angelon muurilta kuolemaansa.