Kouvolaa ei ensisijaisesti tunneta kulttuurikaupunkina. Asiaintilan muuttamiseksi tarvittaisiin muutamia uusia kaupungin tuella järjestettyjä joukkotapahtumia.
Se vaatisi tosin kaupungin päättäjiltä valintaa ns. kärkihankkeiden eli uusien toimitilojen ja liikenneväylien rakentamisinvestointien rinnalla nykyistä päämäärätietoisempaa panostusta myös paikallisen ohjelmatuotannon kehittämiseen ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien ohessa.
Mainitsen aluksi esimerkkejä muutamista lähivuosien tapahtumista. Hotelli Sommelon jokirannassa Kuusankosken taajamassa järjestetty viime kesäkuun lopun 2-päiväinen Kouvolan Wiinijuhlat -tapahtuma tunnettuine artisteineen on tuore käytännön esimerkki siitä, että Sommelon viereistä Kouvolan
kaupungin ylläpitämää komeaa Kuusankoskitaloa ei tarvittu kyseisen kaupunkijuhlan käyttöön, vaan se kökötti naapuritontillaan suljettuna. Kesällä suomalaiset nuoret aikuiset viihtyvät paremmin ulkoilmassa, ja Sommelossa on salitilaakin käytettävissä runsaasti.
Mutta 1980-luvulla rakennetun näyttämötekniikaltaan erinomaisen Kuusankoskitalon nousevan katsomon 500 istuinpaikan Kuusaasalia on tarvittu esim. Kymi Sinfoniettan ja maamme huippuartistien talvikauden konserteille ja 200 hengen Voikkaasalia pienemmän yleisömäärän tapahtumille sekä Kuusankosken Teatterin harrastajaryhmien käyttöön. Lisäksi talossa on 400 neliön laadukas näyttelygalleria kuvataiteen ja muiden näyttelyjen esittelytilana.
Kuusankoskitalossa on myös tilava sisääntuloaula, kahvilavalmius ja WC-tilat sekä yläkerran suuri portaikkoaula kokoussaleineen, eli talo on kerrassaan oivallinen Kuusankosken entisen kaupungin rakennuttama kulttuurikeskus, jonka vieressä toimii kolmen salin elokuvateatteri ja Kuusankosken kirjasto.
Kuusankoskitalon toiminnallinen aisapari on Kouvolan kaupungin niinikään 1980-luvulla rakennuttama Kouvolatalo, jonka sisällä on kaupunginmuseo ja taidemuseo näyttelysaleineen, 300 hengen Simelius-sali, 70 hengen auditorio ja mm. musiikkiopiston, tanssin ja kansalaisopiston opetustiloja. Molemmilla taloilla on myös ulkonäyttämöt ja kaunis puistoympäristö.
Niin sanotun urbaanin marginaalikulttuurin suosittu 2010-luvun Jättömaa-festivaalikin sai oman yleisönsä matkustamaan mieluummin Kouvolan Kasarminmäen syrjäiselle reuna-alueelle ja sen vanhaan varastorakennukseen ja ”jättömaalle” pystytettyyn vanhaan ohjelmatelttaan kuin edellä mainittuihin
kulttuuritaloihin. Pääosin tämän talkoilla toteutetun kesäfestarin tunnelma luotiin tapahtuman kohdeyleisölle nautittavimmaksi metsikköjen keskelle jääneen tyhjän tasamaa-alueen ja sen reunapolkujen tarjoamissa puitteissa.
Majoitusliikkeille on tärkeintä sesonkiviikkojen jatkuva tapahtumatarjonta, ei yhden superviikonlopun tungos
On muistettava, että suurin prosentuaalinen osuus kulttuurimatkailun tuotoista saadaan tapahtumapaikkakunnalle silloin, kun tapahtuman pääsymaksut, apurahat ja matkailun peruspalvelujen tulot ohjautuvat paikallisille yrityksille ja yhdistyksille.
Silloin tosin tapahtuman järjestämisen taloudellinen riskikin siirtyy ulkopuolisilta tahoilta paikallisille järjestäjille. On järkevää, että kaupunki on rahoittanut myös ulkopuolisten tuotantoyhtiöiden Kouvolassa järjestämiä vetovoimaisia tapahtumia, jollei niiden järjestämiseen ole ollut paikallista valmiutta riittävästi.
Mutta majoitustuloja ei voi maksimoida tavoittelemalla paikkakunnalle yhden viikonlopun ajaksi ”ylisuurta” eli mahdollisimman paljon, jopa useita kymmeniä tuhansia kävijöitä keräävää tapahtumaa pariksi päiväksi, koska kahden päivän välisen yön majoitustulot voivat kasvaa vain paikkakunnan majoituspalvelujen vuodepaikkojen yhteismäärään saakka.
Kouvolan majoitusliikkeillä on noin 1400 vuodepaikkaa. Lisäksi matkailijoilla on käytettävissä tapahtuma-ajan ja loma-ajan majoitusta vaikkapa Airbnb:n varauspalvelun kautta. Yksi ns. supertapahtuman viikonloppu tuottaa majoitusliikkeille ihan kelpo tuoton, mutta niiden tulonmuodostuksessa yksi
loppuunmyyty viikonvaihde ei ole kovin suuri osuus koko vuoden tuottojen määrästä.
Erikoisin viime vuosien tapahtumakulku koettiin kuitenkin 2010-luvun lopulla ja 20-luvun alussa Iitin Kymi Ringin MotoGP-moottoripyörien MM-osakilpailun valmisteluprosessissa. Kilpailua ei koskaan järjestetty, mutta sen keskeneräiseksi jääneen tapahtumapaikan ja sen viereisten Valtatien 12 levennysten ja liittymäristeysten rakentamistöihin ja jopa yli 120 000 euron vuosipalkkaa saaneen moottoripyöräkilpailun markkinointihenkilöstön kuluihin käytettiin yhteensä useita kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien ja yksityisten sijoittajien rahaa ja pari miljoonaa euroa myös MotoGP-kilpailuun ennakkoon pääsyliput ostaneiden asiakkaiden rahaa.
Lopulta Kymi Ringin monivuotisista rakentamisvaiheista ja sen viereisen valtatien muutostöistä sekä MotoGB-kilpailun toistuneiden peruuntumisten draamatarinasta tuli valtakunnallisen uutiskynnyksen moneen kertaan ylittänyt tapahtumasarja, jota koko Suomi ja ainakin ennakkoon pääsyliput Iitin MotoGP-kilpailuun ostaneet muidenkin maiden kansalaiset seurasivat kiinnostuneesti läpi vuosien 2019-2022.
Pettyneimpiä taisivat olla ne rakennusliikkeet, jotka eivät saaneet korvauksia tekemistään urakoista ja ne majoitusliikkeet, jotka olivat myöntyneet kahteen kertaan peräkkäisinä kesinä tyhjentämään MotoGB-kilpailuviikonlopun ajalta kaikki muut majoitusvarauksensa. Kun kilpailuperuutukset annettiin tiedoksi vain kolmisen viikkoa ennen odotettua heinäkuun kilpailuviikonloppua, majoittajat jäivät ”tyhjän päälle” ottamaan vastaan satoja peruutuksia.
Tykkimäen vetovoima hyödyttää kesällä Kouvolan majoittajia. Heinäkuisen suurtapahtuman kävijät tukkivat aina varauskirjat
Kouvolan kaupungin ja Kymen Seudun Osuuskaupan omistaman Tykkimäen huvi- ja vesipuiston vetovoiman ansiosta Kouvolaan suuntautuu varsinkin kotimaan perhematkailua tasaisesti koko kesäkauden ajan.
Samalla Tykkimäen vetovoima luo hyvän asiakaspohjan paikallisille majoitus- ja ravitsemisliikkeille ja täkäläisille muillekin automatkailijoiden käyttämille palveluille kesäsesongin ajaksi. Ymmärtääkseni kaikkien osapuolten kannalta on myös hyvä, että majoituskapasiteettia lisätään Tykkimäen viereisen
Käyrälammen rannalla.
Tykkimäen ja Kouvolan seutukunnan muiden nähtävyyksien ja tapahtumien vetovoima oli esim. kesällä 2019 niin suuri, että Kymijoen rannalla Korialla järjestetyn Kouvolan Asuntomessut -tapahtuman vaikutus paikallisten majoitusliikkeiden heinäkuun 2019 käyttöasteen kasvuun oli edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna ”vain” 14,5%, vaikka elokuun alussa uutisoitiin messuilla käyneen yleisön määrän ylittäneen jo 100 000:n kävijän rajan.
Toisin sanoen vapaata majoituskapasiteettia oli käytettävissä asuntomessujen aikana vain tuo määrä edellisen kesän ja useisiin sitä aiempienkin kesien Kouvolan majoitusliikkeiden heinäkuisiin käyttöasteisiin verrattuna. (Varmistin tuon käyttöasteen kasvuprosenttimäärän tuoreeltaan Kinnon järjestämässä loppukesän 2019 matkailupalaverissa).
Sama trendi toteutui Iitin SF-Caravan Leininrantaan matkailuautoilla saapuneiden messuvieraiden osalta. Yhtään vieraspaikkaa ei jäänyt tyhjäksi Asuntomessujen aikana. Ennen messujen alkamista lähes 40 vieraspaikasta oli jäänyt muutama vapaaksi per yö.
Toisaalta 100 000 messukävijän majoitustarvetta vähentäneitä seikkoja olivat tietysti myös Kouvolan kaupungin yllättävän monien tuhansien omien asukkaiden käynnit Korialla sekä tilastoimattomien yksityisten majoitustilojen ja kotoaan tai mökeiltään messuille päiväretkelle saapuneiden kävijöiden suuri määrä. Kouvolaanhan voi saapua helposti ja nopeasti kaikista ilmansuunnista Etelä-Suomen päätiestöä käyttäen.
Pohdiskelua Kouvolan tapahtumatuotannon kehittämistavoista
Voitaneen todeta, että ”tapahtumistaan kaupungit elää ja tunnetaan”. Mutta voitaisiinko Kouvolassa korottaa kaupungin rahallista tukea esimerkiksi kolmen vuoden pituisella ajanjaksolla 350 000 euroon per vuosi osaavien eri teemaisten tapahtumien järjestäjien yhteistyöllä toteutettaville kaupungin päätaajamien
kesäjuhlille Kouvola Summer Festivals -tyyppisen yhteisen markkinointinimikkeen alla järjestettäville uusille tapahtumille?
Niistä yksi voisi olla koko kesän jatkuva sisällöltään vetovoimainen näyttelytapahtuma oheisohjelmineen ja loput 3-4 tapahtumaa 2-3 päivän tai tarvittaessa viikonkin kestoisia kaupunkitaajamien juhlia, nykyistä Kouvolan Taiteiden yö -tapahtuman erillistä rahoitusta lopettamatta.
Yhteensä 1–1,1 miljoonan euron tapahtumatuotantoon sijoitettu kaupungin 3-vuotinen panostus toimisi vipuvartena tapahtumien järjestäjien keskinäisellä yhteistyöllä muistakin julkisista ja yksityisistä lähteistä haettavalle rahoitukselle kolmea vuotta pitemmällekin aikavälille.
Ensimmäinen toiminnallinen markkinointitavoite olisi ylittää näiden Kouvola Summer Festivals -tyyppisen yhteisnimikkeen alla toteutettavien tapahtumien osalta valtakunnallinen uutiskynnys. Tänä kesänä yksikään täkäläinen tapahtuma ei tainnut siihen yltää.
Tiedämme Suomen festivaalikesistä jo kymmenien vuosien ajalta, että touko-elokuun kulttuuritapahtumien suosio ei perustu komeaan tapahtumataloon tai järvikanaviinkaan, vaan kulttuurimatkailullinen vetovoima syntyy ensisijaisesti tapahtumien kiinnostavasta ”ajan henkeen” sopivasta sisällöstä, pääyleisöryhmät tavoittavasta ennakkomarkkinoinnista, tapahtumapaikkojen saavutettavuudesta ja samalla myös autojen pysäköintipaikoista, riittävistä saniteettitiloista ja sähköstä sekä tapahtumapaikkakunnan muista palveluista.
Edellisen kerran käytin näistä asioista samantapaisen julkisen puheenvuoron keväällä 2018 Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen järjestämässä seutukunnallisen kulttuurimatkailumme pulmiin keskittyneessä seminaarissa Kuusankoskitalossa.
Pekka Hyvärinen