Kimolan entisen uittokanavan kunnostus veneilylle ja järvilaivojen risteilyille avasi kanavamatkailun sulun Kymenlaaksoon

Kimolan entisen uittokanavan kunnostus veneilylle ja järvilaivojen risteilyille avasi kanavamatkailun sulun Kymenlaaksoon

Heinolan Jyrängönvirran ja Iitin Vuolenkosken välinen Kymijoen Konnivesi on poukamineen suuri järvi. Sen pinta-ala on noin 50 neliökilometriä ja rantaviivaa järvellä on 322 km. Lisäksi järveä kaunistaa 293 saarta, joista kaksi tunnetaan myös vanhoista kalliomaalauksistaan. Saarirantojen yhteispituus on 117 km.

Ennen Kymen virran Kalkkisten kosken kanavan valmistumista Heinolan länsipuolisen Ruotsalaisen järven ja Päijänteen välille vuonna 1878 Heinolan seudun vesiliikenne rajoittui Kymijoen Jyrängönvirran yläpuolisen Ruotsalaisen järven rantakyliin ja alajuoksun puolella Konniveden pohjoisrannan kyläpoukamiin ja etelärannalla sijaitsevaan Iitin Vuolenkosken kylään.

Laiva- ja entisen puunuittoreitin pituus Heinolasta Vuolenkoskelle on vajaat 17 kilometriä.

Kimolan entisen uittokanavan kunnostus veneilylle ja järvilaivojen risteilyille avasi kanavamatkailun sulun Kymenlaaksoon 1

Kouvolan ja Iitin alueille sijoittuva Kymijoen Pyhäjärvi on pinta-alaltaan yli 11 neliökilometriä suurempi kuin Heinolan ja Iitin alueilla lainehtiva Konnivesi, mutta suurten järvenselkien Pyhäjärvellä rantaviivaa on paljon vähemmän, eli 177 kilometriä.

Saariakin Pyhäjärvellä on yli kolme kertaa vähemmän kuin Konnivedellä, tarkalleen 78. Niistä suurin on Pyhäjärven Leininselän itäosassa lähellä Kausalan taajamakeskustaa sijaitseva, peräti 140 hehtaarin Nuoramensaari.

Konniveden vedenpinta on noin 12 metriä korkeammalla kuin Pyhäjärven vedenpinta. Tuo suuri korkeusero synnytti Kymijoen uomaan komeat, mutta samalla pelottavan suuret kuohut Iitin Vuolenkoskella Konniveden rannassa ja sen alapuolisella Mankalan koskien alueella ennen jokiveden syöksymistä Pyhäjärven Leininselälle.

Pyhäjärven lounaiskulma sijaitsee saman Leininselän etelärannalla Valtatien 12 varressa toimivan Kausalan Matkakeitaan vieressä. Sen itäpuolella, parin kilometrin päässä, karavaanareita palvelee SF-Caravan Leininranta.

SF-Caravan Leininrannan saunalaituri, Iitti
SF-Caravan Leininrannan saunalaituri, Iitti

Leininselkä muotoutui viimeisimmän jääkauden jälkeisten tuhansien vuosien aikana 1940-luvun lopulle asti vapaana ryöpynneen Kymijoen Mankalan koskijonon suureksi suvantoaltaaksi, josta vesivirta etenee Kausalan vierasvenelaiturin sekä Iitin Kirkonkylän länsipuolisen Kirkkojärven vierasvenelaiturin sivuitse Virtasalmen sillan alitse koilliseen Pelinginselälle ja sieltä Hiidensalmen ja mahtavan Hiidenvuoren ja sen venelaiturin editse pinta-alaltaan Pyhäjärven suurimmalle Jaalanselälle.

Kymijoen Pyhäjärvi / Iitin Hiidenvuori
Kymijoen Pyhäjärvi / Iitin Hiidenvuori

Jaalanselän länsiosa kapenee kohti Kimolanlahtea ja sen pohjukasta alkavaa Kimolan kanavaväylää. Pyhäjärven itäosan kapeaan Lintukyminlahteen virtaa puolestaan Kymijoen Mäntyharjun reitin pohjoisosien Puulavedeltä saakka lisävettä tuova ja mm. Maailmanperintökohde Verlan läpi virtaava jokihaara.

Yli 90 hehtaarin suuruisen Salonsaaren eteläpuolinen Pyhäjärven suuri selkä kapenee etelän suuntaan järven itärantaa seuraten vähitellen neljän kilometrin pituiseksi lahdelmaksi ja itärannan Oravalan kartanon kohdalla jälleen kovavirtaiseksi Kymijoen uomaksi muuttuen.

Virtaus muuttuu entistä vahvemmaksi joen keskelle jääneen rakentamattoman Hovinsaaren molemmilla puolilla Voikkaankosken voimalaitospadon yläpuolisessa jokiuomassa.

Kouvolan kaupungin vierasvenelaituri on rakennettu joen itärannan poukamaan, josta on 30 kilometrin vesimatka Kimolan järvikanavan kautta Vuolenkosken laitureille ja 300 metrin kävelymatka Virtakiven Saunan kahvilaravintolan palvelujen ja rantapihan kesätapahtumien äärelle.

Kimolan entisen uittokanavan kunnostus veneilylle ja järvilaivojen risteilyille avasi kanavamatkailun sulun Kymenlaaksoon 2

Kymijoen virtaaman takia veden vaihtuvuus on Pyhäjärvessä varsin nopeaa. Keskimäärin veden viipymä Iitin Mankalan ja Kouvolan Voikkaan voimalaitosten välillä kestää vain noin kaksi viikkoa. Mm. Verlankosken ja Pyhäjärven eri osien Iitin puoleisissa rantakallioissa on myös esihistoriallisia kalliomaalauksia.

Pekka Hyvärinen

Share on facebook
Share on twitter